"Kasvamassa kyynisten nuorten sukupolvi" – Tutkimus: Moni teini kyllästynyt tai uupunut koulunkäyntiin

Joka neljäs oppilas on kyllästynyt koulunkäyntiin. Kymmenen prosenttia 12-vuotiaista on koulussa uupunut. Tutkimusta johtaneen professorin mukaan koulujen tulisi kannustaa nuoria enemmän ja auttaa heitä löytämään vahvuuksiaan.

Aamu-tv
Koululaisia välitunnilla kiipeilytelineessä.
Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan lapset viihtyvät koulussa aiempaa huonommin ja ovat entistä uupuneempia. Keskustelemassa professori Katariina Salmela-Aro ja Yle oppimisen toimittaja Pirjo Koskinen.

Lähes puolet helsinkiläisistä 12-vuotiaista on väsynyt tai kyllästynyt kouluun. He kokevat koulunkäynnin merkityksen kadonneen ainakin jossain määrin. Joka kymmenes on uupunut koulunkäyntiin. Nämä tiedot selviävät Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta.

Koulun merkityksen kadottaneet oppilaat kokevat, että heidän tapansa hyödyntää digitaalisia laitteita ei vastaa koulujen käytäntöjä. Tutkijat arvioivat, että koulun ja nuorten välille on syntymässä merkityskuilu. Sellaisessa tilanteessa nuoret voivat suunnata energiansa koulun sijaan muualle.

Merkityskatoa kokevat 12-vuotiaat voidaan jakaa eri alaryhmiin. Joka neljäs heistä on kyllästynyt kouluun ja kokee, että koulunkäynti ei voisi vähempää kiinnostaa. Viisitoista prosenttia suhtautuu kouluun kyynisesti.

Koulun merkitys hakusessa

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomessa on kasvamassa kuilu nuorten oppimiskäytäntöjen ja koulun käytäntöjen välille, kertoo tutkimusta johtanut Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen psykologian professori Katariina Salmela-Aro.

Pirjo Koskinen ja Katariina Salmela-Aro.
Pirjo Koskinen (vas.) ja Katariina Salmela-Aro (oik.).Yle

– On kasvamassa kyynisten nuorten sukupolvi. Siihen vaikuttaa myös tämänhetkinen lamaantunut ja negatiivinen ilmapiiri Suomessa, Salmela-Aro sanoo.

Hänen mukaansa nuoret kokevat ensin merkityksettömyyttä koulussa. Myöhemmin merkityksettömyys voi laajentua koskemaan koko yhteiskuntaa. Tutkimuksen tulosten mukaan peliä ei kuitenkaan ole menetetty.

– Merkitys voidaan luoda yhdessä. Kyyniset voisivat innostua koulunkäynnistä, jos koulujen toimintatavat ottaisivat paremmin huomioon nuorten tarpeita, tavoitteita ja tapoja toimia tämän päivän maailmassa.

Koulujen tulisi varmistaa, että nuoret kokevat merkityksellisyyttä ja oppimisen intoa. Nuori kokee intoa silloin, kun haasteita on sopivasti suhteessa kykyihin, Salmela-Aro arvioi.

Tulevaisuuteen varautuminen etusijalla

Hänen mukaansa nuorten pitäisi kehittää taitoja, joilla he voivat luotettavasti suuntautua ja navigoida tulevaisuuden yhä epävarmemmassa digitaalisessa ja globaalissa työelämässä. Salmela-Aron mukaan sosiaaliset taidot, sisukkuus ja sopeutumiskyky ovat avaintekijöitä menestykseen.

– Onnistumisten ja virheiden kautta nuoret oppivat. Usein juuri virheet ja epäonnistumiset luovat pohjaa oppia ja kehittyä. Lannistamisen sijaan tulee kannustaa ja löytää nuorten vahvuuksia.

Salmela-Aron mukaan koulujen pitäisi valmistaa nuoria mahdollisiin epäonnistumsiin ja kehittää heidän uskoaan omiin kykyihinsä. Lisäksi koulujen tulisi innostaa oppilaita suhtautumaan avoimin mielin töihin, joita ei ole vielä luotu, teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty sekä valmistautumaan sosiaalisiin ongelmiin, joita emme vielä tiedä tulevan.

Suomen Akatemian tutkimukseen osallistui 759 vuonna 2000 syntynyttä oppilasta 33 Helsingin koulusta. He olivat tutkimuksen teon aikaan 12-vuotiaita.