Japani tuohtui YK:n arviosta koulutyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Japanissa viime vuosikymmeninä yleistynyt enjo-kōsai, "seurustelu korvausta vastaan", saattaa yhteen lukiotyttöjä ja aikuisia miehiä. YK:n edustajan mukaan se on usein alkusoittoa lapsiprostituutiolle.  

Ulkomaat
Tokio katukuva
Franck Robichon / EPA

Japanin ulkoministeriö on vaatinut YK:n edustajaa perumaan arvionsa siitä, että yli kymmenesosa Japanin lukiotytöistä osallistuu kaupalliseen seuralaistoimintaan, johon voi liittyä seksuaalista hyväksikäyttöä. Ministeriön mukaan arvio on aivan väärä ja perustuu epäluotettaviin tietoihin.

YK:n erikoisedustaja Maud de Boer-Buquicchio, jonka tehtävänä on arvioida lapsikauppaa, -prostituutiota ja -pornoa, puuttui viime kuussa Japanin enjo-kōsai -ilmiöön. Sen voi suomentaa "seurusteluksi korvausta vastaan".

De Boer-Buquicchion mukaan nykyisin noin 13 prosenttia Japanin lukioikäisistä tytöistä on mukana tässä 1990-luvulla syntyneessä bisneksessä. Se saattaa alkaa viattomana – esimerkiksi niin, että miehet vievät tyttöjä kävelylle tai kahvilaan ja maksavat siitä korvausta tai antavat lahjoja. Osalla tapaamiset kuitenkin muuttuvat maksulliseksi seksiksi.

Myös Yhdysvaltain ulkoministeri arvioi viimevuotisessa raportissaan (siirryt toiseen palveluun), että enjo-kōsai edistää lapsiprostituutiota.

Tutkimuksia harvoin, tuomioita tuskin koskaan

Vastauksessaan Japanin ulkoministeriön arvosteluun de Boer-Buquicchio sanoi, ettei hän saanut Japanin-vierailullaan viranomaisilta mitään tilastotietoa enjo-kōsaista.

– Monet muut lähteeni kuitenkin viittasivat huolestuttavaan suuntaukseen, joka voi helposti johtaa alaikäisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Näiden arvioiden perusteella halusin kiinnittää huomiota ilmiöön, johon on puututtava välittömästi.

Alkuperäisessä lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun) de Boer-Buquicchio huomautti, että enjo-kōsain takia tehdään tuskin koskaan tutkimuksia, saati nostetaan syytteitä, ellei lapsi itse vaadi. Hän kehottaa poliiisia tehostamaan omaa toimintaansa.

Uhri leimautuu, tekijä ei

Niissä harvoissa tapauksissa, joissa syyte johtaa tuomioon, se on vähäinen, yleensä sakko, eikä heijasta rikosten vakavuutta, vaan kertoo yhteiskunnan hyväksynnästä niiden suhteen, de Boer-Buquicchio sanoo. Hän lisää myös, että oikeudenkäynneissä leimautuu useammin uhri kuin syyllinen.

Kattavan raporttinsa enjo-kōsaista de Boer-Buquicchio aikoo esitellä YK:n ihmisoikeuskomissiolle ensi keväänä.