STTK: Suomen työajoissa ei mitään hälyttävää

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan suomalaisten työaikojen vertailu keskeisiin kilpailijamaihin ei kerro mitään työn tehokkuudesta tai tuottavuudesta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn julkaisemassa analyysissa kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on EU-maiden lyhyin, noin 38,5 tuntia.

talous
Ralf Sund
Ralf SundSTTK

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo, että Suomen työajoissa keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna ei ole mitään hälyttävää.

– Työaikojen vertailu ei itsessään kerro mitään työtunnin tehokkuudesta tai tuottavuudesta. EVAn aineistosta ei myöskään löydy tässä suhteessa vertailtavaa tietoa. Työajan ja sen taloudellisen merkityksen suhde on monimutkainen: hyvin lyhyillä työajoilla on esimerkiksi mahdollista saavuttaa erittäin korkea tuottavuus ja pitkillä työajoilla vastaavasti ajautua matalaan tuottavuuteen, Sund toteaa.

Sund sanoo, että tuottavuus ei myöskään parane, jos kuormittuminen on jatkuvaa. Tuottavuus paranee osaamisella, kouluttamisella , työvälineistä huolehtimisella ja hyvällä esimiestyöllä.

Ajankohtaiseen talous- ja työllisyystilanteeseen työaikojen kategorinen pidentäminen ei myöskään toisi helpotusta.

- Esimerkiksi työttömyys ainakin lyhyellä aikavälillä vain syvenisi, jos työaikaa pidennettäisiin. Päivä pitenisi heillä, joilla on nytkin työtä eikä uusia työpaikkoja syntyisi, Sund arvioi.

STTK:n mielestä työaikojen pituuden sijaan pitäisi puhua enemmän työaikajoustoista, joita tarvitsevat sekä yritykset että työntekijät. Joustoja voidaan etsiä paikallisen sopimisen pelisääntöjä noudattaen, sanoo Sund.

STTK:n omat luvut ovat melko lähellä EVAn kertomia lukuja. Viimeisen toimihenkilöbarometrin mukaan säännöllinen viikkotyöaika toimihenkilöillä oli 38 tuntia viikossa ja tehty työaika 39,2 tuntia. STTK:n mukaan ylityöt nostivat eniten työtuntien määrää.

Tietotyön lisääntyessä huolta herättää työn valuminen vapaa-aikaan ja koteihin, Sund toteaa.