Onko Suomi matkalla matalapalkkamaaksi? Asiantuntijat vastaavat

Talouden asiantuntijat ovat varsin erimielisiä siitä, johtaako hallituksen talous- ja työmarkkinapolitiikka matalapalkkasektorin merkittävään laajentumiseen Suomessa. Osa katsoo, että matalapalkkakehityksen uhka on olemassa, mutta toisten mielestä uhkaa on liioiteltu. Näkemysero tuli esiin Ajankohtaisen kakkosen kyselyssä.

politiikka
Siivooja pesee ikkunaa.
Arja Lento / Yle

Ajankohtainen kakkonen kysyi 12 aktiiviselta talouskeskustelijalta, johtavatko Sipilän hallituksen kiistellyt talous- ja työmarkkinapoliittiset toimet (mm. palkkakustannusten karsiminen, työttömyysturvan leikkaaminen, paikallisen sopimisen vahvistaminen ja perustulokokeilu) pitkällä tähtäimellä matalapalkkasektorin merkittävään laajentumiseen Suomessa. Asiantuntijoilta kysyttiin myös, onko matalapalkkakehitys hallituksen tavoite ja onko esikuvana ollut ns. Saksan malli. Saksa toteutti 2000-luvun alussa uudistuspaketin, jossa mm. leikattiin työttömyysturvaa, avattiin yleissitovuutta ja luotiin matalapalkkaisten ns. minijobien markkinat.

Kymmenen talouseksperttiä lähetti kommenttinsa. Vastaajien taustayhteisöt heijastuvat tulkinnoissa. Palkaansaajajärjestöihin sitoutuneet asiantuntijat arvioivat, että matalapalkkakehitys on todellinen uhka ja jopa hallituksen tavoite. Elinkeinoelämään kytketytyneet pitävät uhkaa olemattomana tai ainakin liioiteltuna.

Aihetta käsitellään myös illan Ajankohtaisessa kakkosessa.

Yliopistotutkija Lauri Holappa: "Hallituksen ilmiselvä tavoite"

Poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa
Poliittisen taloustieteen tutkija Lauri HolappaLinda Tammisto / Helsingin yliopisto

Poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta pitää matalapalkkakehitystä väistämättömänä seurauksena hallituksen toimista.

Nämä toimenpiteet johtavat väistämättä matalapalkkatyön lisääntymiseen Suomessa. Se on myös hallituksen ilmiselvä tavoite.

Taustalla on ennen kaikkea joidenkin ortodoksisten ekonomistien rummuttama näkemys työn tarjonnan lisääntymisen välttämättömyydestä.

Holapan mukaan taustalla on arvio, jonka mukaan Suomen rakenteellinen työttömyysaste on liian korkealla.

Miten sitä sitten voisi heidän mielestään laskea? Joko suoraan laskemalla palkkoja tai sitten tekemällä rakenteellisia uudistuksia, jotka heikentävät palkakorotusvauhtia ja tekevät matalapalkkatyön vastaanottamisesta entistä houkuttelevampaa. Työttömyysturvan heikentäminen, paikallinen sopiminen ja muu ay-liikkeen neuvotteluvoiman kaventaminen ovat esimerkiksi tällaisia uudistuksia.

Hallituksen ajama politiikka liinkittyy osittain Saksan malliin, mutta ei vain siihen. Tarjontalinjasta on muodostunut eurooppalaisen talouspolitiikan valtavirta jo 80-luvulta alkaen.

Juri Aaltonen, ERTO: "Ideologinen halu muuttaa sopimusjärjestelmä"

Erityisalojen toimihenkilöliiton puheenjohtaja Juri Aaltonen
Erityisalojen toimihenkilöliiton ERTOn puheenjohtaja Juri AaltonenErto

Myös Erityisalojen toimihenkilöliiton ERTOn puheenjohtaja, työoikeuteen erikoistunut oikeustieteilijä Juri Aaltonen näkee hallituksen pyrkivän matalapalkkakehitykseen.

Vielä kesällä uskoin siihen, että hallituksen tarkoituksena oli aidosti pelastaa kansalaisten Suomi. Ajan edetessä on yhä ilmeisemmäksi käynyt, että hallituksen ajamien uudistusten perimmäisenä tarkoituksena on ideologinen halu muuttaa kansallinen sopimusjärjestelmä, alentaa yleisesti työehtoja ja luoda maahan massiivisesti nykyistä laajempi matalapalkkasektori.

Aaltosen mukaan keskeisiä askelia ovat paikallisen sopimisen vahvistaminen, sopimisen siirtäminen yksilötasolle ja työehtojen yleinen heikentymiskierre.

Ainakin osalla poliitikoista tuntuu olevan piilossa pidetty hanke murskata kansallinen työmarkkinamallimme askel askeleelta.

On loogista olettaa, että ns. Sipilä-reformien mallimaana pidetään Saksaa ja sen työelämäreformeja

Ilkka Kaukoranta, SAK: "Selvä uhkakuva"

SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta
SAK:n ekonomisti Ilkka KaukorantaSAK

SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää matalapalkkakehitystä mahdollisena:

Se on selvä uhkakuva. Erityisesti paikallinen sopiminen ja työehtosopimusten alittaminen voisivat johtaa matalapalkkasektorin laajentamiseen.

Kaikki hallituksen toimet eivät kuitenkaan toimi tähän suuntaan. Esimerkiksi työajan pidennykset ja työvoimakustannusten leikkaukset (esim. sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajilta palkansaajien maksettavaksi) kohdistuisivat tasapuolisemmin kaikkiin.

En usko, että hallituksella on kaikilta osin yhtenäisiä motiiveja, mutta matalapalkkasektorin laajentaminen on ainakin joidenkin tavoite hallituksessa.

Inspiraatiota on varmasti haettu myös Saksasta, mutta kyse ei ole copy-paste -politiikasta.

Pekka Sauramo, Palkansaajien tutkimuslaitos: "Heille sopii myös kolmikannan loppu"

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka SauramoYle

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo katsoo, että että hallitus tavoittelee palkkajoustoja ja työehtojen sopimista alle tes:ien minimiehtojen.

Hallituksen tietoisena tavoitteena ei varmaankaan ole matalapalkkasektorin luominen, vaan ”palkkajoustojen” kasvattaminen koko kansantaloudessa – myös tehdasteollisuudessa.

Jos ei Saksan malli, niin ainakin Saksa on toiminut joidenkin ratkaisujen esikuvana. Tällöin tarkoitan tavoitetta toisin sopimisen laajentamisessa.

Jos Suomessa yleistyisi toisin sopiminen siten, etteivät työehtosopimukset määrittäisi enää minimiehtoja, palkoista sopiminen muuttuisi Suomessa oleellisesti – niin oleellisesti, ettei ole helppoa edes spekuloida, mitä kaikkea seuraisi.

Sauramon mukaan on aiheellista kysyä, tavoitteleeko hallitus tietoisesti sellaista ”rakenneuudistusta”, joka heikentää suomalaisen ay-liikkeen asemaa.

Ainakin EK sitä tavoittelee – ja epäilemättä sitä tavoittelee ainakin osa hallituspuolueiden kansanedustajista. Heille sopii myös suomalaisen kolmikannan loppu.

Jussi Mustonen, EK: "En usko"

Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Jussi Mustonen
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Jussi MustonenEK

Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti, johtaja Jussi Mustonen ei usko matalapalkkasektorin laajentumiseen.

Hallitus haluaa alentaa talouden yksikkötyökustannuksia, ja perusajatuksena on paremman kilpailukyvyn ansiosta aluksi lisääntyvä vientituotanto. Jos kilpailukyvyn parannus tehdään työtuntien lisäämisen ja/tai sivukulujen leikkaamisen kautta, niin palkansaajien vuotuiset ansiot eivät heikkene.

Siltä osin kun ehdotuksessa on ollut työkustannusten suoria alentamisia (kuten lomarahojen osittainen leikkaus), ne ovat suuruusluokaltaan sellaisia, ettei niillä synnytetä erillisiä matalapalkkasektoreita.

Mustonen näkee, että Saksan malli on voinut toimia osittaisena esikuvana.

Jos mallilla tarkoitetaan yleissitovuuden avaamista paikallisuutta sallivampaan suuntaan, erilaisten kriisilausekkeiden yleistymistä sekä yrityskohtaisen päätösvallan lisäämistä, niin esikuvaksi voidaan nähdä ainakin osittain "Saksan malli".

Antti Kauhanen, Etla: "Maahanmuuttajien työvoimareservin kasvu lisää painetta"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Antti KauhanenEtla

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen näkee hallituksen kaavailuissa eri suuntiin vaikuttavia elementtejä.

En ole sitä mieltä, että hallituksen rakenneuudistuspolitiikka tähtäisi matalapalkkatyön merkittävään laajentumiseen Suomessa. Uskon kuitenkin, että tavoitteena on jossain määrin lisätä matalapalkkatyötä, sillä siten voidaan nostaa työllisyysastetta.

Maahanmuuttajien työvoimareservin kasvu lisää painetta toteuttaa uudistuksia, jotka mahdollistavat myös matalamman tuottavuuden työn suomalaisilla työmarkkinoilla.

Sen sijaan yhteiskuntasopimus (tai vastaava toimenpidekokonaisuus yksikkötyökustannusten alentamiseksi), paikallisen sopimisen lisääminen tai työttömyysturvan leikkaaminen eivät lisää merkittävästi matalapalkkatyötä Suomessa.

Hallitusohjelma ei sisällä sellaisia toimenpiteitä, joilla Saksassa on lisätty matalapalkkatyötä. Paikallisen sopimisen osalta Saksasta on varmaankin haettu mallia.

Matti Apunen, Eva: "Laajat palkansaajaryhmät eivät ole putoamassa matalapalkkaisiksi"

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti ApunenEva

Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen viittaa Saksan kokemuksiin ja korostaa, että siirtyminen työvoiman ulkopuolelta matalapalkkatöihin vähentää köyhyyttä.

Jos Saksan mallilla viitataan ns. Hartz-reformeihin, niin Hartzissa ratkottiin juuri niitä kilpailukykyongelmia, jotka Suomessakin ovat nyt akuutteja. Työmarkkinoiden sopimuksiin saatiin joustoa ja vaihtoehtoja, ja erityisesti työehtosopimusten ns. avaamislauseke on toiminut hyvin.

Hartzin seurauksena Saksan työttömyys väheni (11 -> 7,5% vv. 2005 - 2008, ja edelleen 5,5%:iin v. 2012). En tiedä kuinka täsmällisesti hallitus on pitänyt Hartzia mallinaan, mutta toivon kovasti, että on pitänyt. Olisi välttämätöntä, että Suomessa lopputulos olisi samaa tasoa kuin aikanaan Saksassa.

Apusen mukaan työajan pidentäminen, palkkakustannusten karsiminen tai työttömyysturvan leikkaaminen eivät pudota laajoja palkansaajaryhmiä matalapalkkaisiksi. Mutta maahanmuutto saattaa vaikuttaa.

On varsin mahdollista, että maahanmuutto kasvattaa matalapalkkaisten määrää, koska ne maahanmuuttajat, joiden kieli- ja ammattitaidossa on puutteita, työllistyvät ensi vaiheessa matalapalkkaisiin töihin. Ja heille pitäisikin järjestää nopeasti matalan kynnyksen töitä.

Aki Kangasharju, Nordea: "Suurta muutosta ei synny"

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju
Nordean pääekonomisti Aki KangasharjuNordea

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju toteaa, että suurta muutosta hallituksen toimin ei ole syntymässä, mutta jonkin verran matalapalkkatyö voi lisääntyä.

Muutamat hallituksen uudistuksista jonkin verran edistävät matalapalkkasektorin yleistymistä, mutta eivät kaikki, joten suurta muutosta ei näillä uudistuksilla synny. Vasta totaalisempi työehtosopimusten vapauttaminen loisi matalapalkka-aloja.

Työttömyysturvan muuttaminen ja perustulokokeilu kannustanevat ottamaan työtä vastaan, joten se voi vähän lisätä työn tarjontaa palkkahaitarin alapäässä. Joskaan perustulon muotoa ei vielä tiedetä.

Myöskään paikallinen sopiminen tai työehtosopimusten yleissitovuuden heikentäminen eivät automaattisesti kasvata matalapalkkasektoria, koska yrityksen ollessa vaikeuksissa joustot koskevat koko firmaa. Silti pientä matalapalkkatöiden lisääntymistä se voi edistää. Vasta laajempi paikallisen sopimisen lisääminen toisi maahan laajan matalapalkkasektorin.

Timo Lindholm, Sitra: "Perustulo voi olla yksi työkalu"

Sitran johtaja Timo Lindholm
Sitran johtaja Timo LindholmSitra

Sitran johtaja Timo Lindholm painottaa, että riippumatta hallituksen kokoonpanosta kaikenlaisen työn tekemisen kannattavuutta ja kannustavuutta olisi Suomessa parannettava etenkin perinteisen palkkatyön silppuuntuessa osa-aikatyksi, yrittäjyydeksi ja free lancer -työksi

Jotta työtä eri muodoissa olisi tarjolla mahdollisimman monille, kannattaa työn tekemisen muotojen kirjo tehdä mahdollisimman helpoksi. Perustulon kaltainen sosiaaliturvan ja verotuksen uudistaminen voi olla yksi työkalu tässä.

Mitä enemmän meillä on vaativia ns. korkean lisäarvon töitä, sitä paremmin taloutemme pärjää. Osa-aikaisen tai muun heikommin palkatun työn maksimointi kokoaikatyön kustannuksella ei siten voi olla tavoite. Osa-aikainen työ on silti arvokasta ja tarpeellista -  ja sen tekemisen tulisi olla aina työttömyyttä kannattavampi vaihtoehto.

Osmo Soininvaara: "Yliarvioidaan hallituksen kykyä"

Tietokirjailija, veteraanipoliitikko Osmo Soininvaara
Tietokirjailija, veteraanipoliitikko Osmo SoininvaaraJyrki Lyytikkä / Yle

Tietokirjailija, vihreä veteraanipoliitikkoja matalapalkkatyöstä raportinkin kirjoittanut Osmo Soininvaara vastasi sarkastiseen sävyyn.

Kysymyksessä yliarvioidaan hallituksen kykyä tehdä koherentteja suunnitelmia. Ainakaan pakolaisaalto ei ollut hallituksen suunnittelema.

Voi kuitenkin käydä niin, että matalapalkkasektori tulee laajenemaan, koska keskiluokka kuolee teknologisen kehityksen mukana pois.

Suomessa apinoidaan enemmänkin Ruotsin kuin Saksan ratkaisuja.

Sipilää voi syyttää kehityksestä lähinnä sikäli, koska hän on insinööri, ja insinöörien vika se tietysti on. Pääministerinä hänellä sellaiseen tuhotyöhön ole enää aikaa. :-)