Uusperheessä elämistä saatetaan pienellä paikkakunnalla piilotella – taustalla häpeää ja leimautumisen pelkoa

Uusperheet eivät ole uusi ilmiö, mutta ainakaan pienillä paikkakunnilla sellaisessa elämistä ei välttämättä haluta tuoda julkisesti tiedoksi. Uusperheelliset voivat jopa kokea joutuvansa kohdelluksi vähempiarvoisina kuin ydinperheessä elävät.

Kotimaa
Paljon lasten ja aikuisten kenkiä eteisessä
Laura Valta / Yle

Piti jututtaa merilappilaisia uuspareja alueen vertaistukitoiminnasta. Kävi ilmi, ettei sitä ole, koska pienillä paikkakunnilla ei olla kovin innokkaita olemaan esillä uusperheellisenä.

Tätäkin juttua tehdessä moni kieltäytyi haastattelusta omalla nimellään.

– Ennen uusperheelliset olivat vähän toisen luokan kansalaisia. Sitä ei haluta tuoda julki, koska piirit ovat pienet ja moni arastelee asiaa, toteaa vuosia uusperheessä elänyt mies, mutta lisää, että uusperheitä arvostetaan nykyään enemmän kuin ennen.

Ilmiö ei ole vieras Suomen uusperheiden liiton toiminnanjohtajalle Pekka Larkelalle. Hän on huomannut, että pienillä paikkakunnilla ja maaseudulla on vaikea löytää esimerkiksi haastateltavia uusperheistä kertoviin juttuihin.

Larkelan mukaan syitä on vaikea arvailla, koska jokaisen tilanne on erilainen.

– Ehkä kaikki tuntevat kaikki. Onko siinä sitten epäonnistumisen pelkoa? Onko se häpeää vai jotain kyläyhteisön vanhaa traditiota, vai nouseeko se omasta suvusta? Larkela pohdiskelee.

Larkelan mukaan on selvää, että monella on pelko tulla esille oman heikkouden tai kriisin kautta. Uusperheellinen saatetaan leimata helposti epäonnistujaksi, kun taustalla on kariutunut parisuhde, josta on syntynyt lapsi tai lapsia.

– Tottakai se pelottaa, mitä muut sanovat.

Julkisuus voi sotkea sovitut kuviot

Jos mietitään tavallista perhettä, niin emme lähde siitä liikkeelle, että mitä ongelmia teillä on perheessä. Mutta uusperheiltä kysytään aina mitä ongelmia teillä on.

Pekka Larkela

Larkela löytää yhden selityksen myös uusperheellisten monimutkaisesta kuviosta entisten ja nykyisten puolisojen väliltä. Lapsia koskevia yhteisiä sopimuksia ei haluta sotkea tuomalla uusperheen onni ja elämä julkisuuteen.

– Siinä on käyty monta haavoille vievää kriisiä läpi, kun usein erot ei kovin sopuisasti mene. Niin voi olla pelko siitä, ettei vain lapset joudu kantamaan ex-puolisoiden asenteita. Halutaan, että pysyisi rauha maassa, Larkela miettii.

Uusperheen ketju on monimutkainen

Larkela viittaa uusperheiden "ketjureaktioon", jossa ihmissuhteissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kaikkiin. Vaikka esimerkiksi eron jälkeen asiat saataisiinkin sovittua, voi kaikki muuttua.

– Kun tulee uusi puoliso ja uusi perhe perustetaan, niin kaikki meneekin uusiksi. Tai syntyy jollekin yhteinen lapsi, niin se vaikuttaa entisiin kuvioihin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, Larkela selittää.

"Mitä ongelmia teillä on?"

Kukapa haluaisi kertoa elävänsä sellaisessa perheessä, jossa oletetaan olevan lähinnä ongelmia? Larkelan mukaan tiedotusvälineiden suhtautuminen uusperheisiin on usein ongelmalähtöistä.

– Aika monet lähtevät kysymään mitkä ovat ne isot ongelmat uusperheessä. Jos mietitään tavallista perhettä, niin emme lähde siitä liikkeelle, että mitä ongelmia teillä on perheessä. Mutta uusperheiltä kysytään aina mitä ongelmia teillä on, Larkela huokaa.

Larkela itse ajattelee, että uusperhe on paitsi uusi mahdollisuus, myös voimavara koko yhteiskunnalle siinä missä mikä tahansa muukin perhe.