Video: Kruunuvuoren kummitustalot menossa purkuun – vain yksi huvila säilytettävissä

Laajasalon Kruunuvuorella on toistakymmentä satavuotiasta huvilaa, jotka tullaan pääosin purkamaan alueen kaavoitustyön yhteydessä. Villa Hällebo saunoineen olisi vielä kunnostettavissa. Tilalle arkkitehti visioi kioskeja, kahviloita ja saunoja.

kulttuuri
Villa Hällebo on ainoa Kruunuvuoren huvila, jonka säilyttämistä edes harkitaan. Kuva on otettu marraskuussa 2015.
Villa Hällebo on ainoa Kruunuvuoren huvila, jonka säilyttämistä edes harkitaan. Kuva on otettu marraskuussa 2015.Vesa Marttinen / Yle
Kruunuvuoren huvila-alueesta tehdään virkistysalue.

Helsingin Laajasalossa sijaitsevan Kruunuvuoren huvila-alueen rakentaminen alkoi 1800-luvun lopulla. Alueen rappeutuminen alkoi viimeistään 1970-luvulla, ja viime vuodet huvilat ovat seisseet tyhjän panttina ja luhistuneet kasaan yksi toisensa jälkeen.

Nyt urbaanien löytöretkeilijöiden ja historianharrastajien suosima paikka on katoamassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi viime viikolla alueelle asemakaavan, jonka mukaan rakennusten suojeleminen ei ole enää ajankohtaista niiden huonon kunnon vuoksi. Alueelle tehdään lähivirkistysalue.

– Huonokuntoiset rakennukset tullaan purkamaan. Niiden paikoille tullaan osoittamaan rakennusoikeutta virkistysalueen toimintaa tukevalle rakentamiselle. Ehkä tänne tullaan tulevaisuudessa saamaan saunoja, kioskeja, kesäkahviloita tai vaikka tanssilava, sanoo alueen asemakaavaa valmistellut arkkitehti Suvi Huttunen kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Yksi huvila yhä säästettävissä

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi viime viikolla asemakaavaesityksen, jonka mukaan ainoastaan yksi huviloista on kunnostettavissa. Kyseessä on Villa Hällebo rantasaunoineen. Suojelumerkintää ei sillekään kaavaan merkitty, joten huvilan kohtalona voi olla myös purkaminen.

– Jos koetaan, että rakennukset ovat niin huonossa kunnossa, että niitä ei voida enää korjata, voidaan tilalle rakentaa uusia. Kuitenkin toivotaan että materiaaleiltaan ja julkisivultaan noudatetaan alueen rakennushistorian henkeä, Huttunen sanoo.

Villa Hällebon rapistuminen on tapahtunut nopeasti. Vielä 2000-luvun alussa otetuissa valokuvissa näkyy selvästi asumiskuntoinen huvila. Tänä päivänä ikkunoiden tilalla on vanerilevyt ja seinät ovat täynnä graffiteja.

Huvilan purkaminen tai säilyttäminen on tulevan käyttäjän päätettävissä. Nykyisin maat omistaa Aarne ja Saara Aarnion kuolinpesä, joka neuvottelee parhaillaan maan myymisestä Helsingin kaupungille.

– Maanomistaja vuokraa rakennuspaikkoja eteenpäin. Se joka jossain vaiheessa tulee alueet vuokraamaan, tekee varmasti jonkinlaisen kuntokartoituksen. Eli siis tuleva vuokralainen tekee päätöksen, Huttunen sanoo.

Kuolinpesää edustavan Jussi Aarnion mukaan maakauppa on enää muutamaa teknistä yksityiskohtaa vaille valmis.

Saksalaisilta kommunisteille

Kruunuvuoren huvila-alueen historia on värikäs: omistajina on ollut niin saksalainen liikemies, Neuvostoliiton liittovaltio kuin vuorineuvos Aarne Aarnio.

Kaupunginmuseon tutkijan Sari Sareston mukaan huvila-alueen synty oli helsinkiläiselle huvilakulttuurille tyypillinen.

– Varakkaat kaupunkilaiset halusivat päästä savuisesta ja saastuneesta keskustasta luonnonhelmaan ja he tulivat sitten saarille.

Kruunuvuoren huvila menneiltä vuosikymmeniltä.
Helsingin kaupunginmuseo

Alueen niin sanottu kulta-aika ajoittuu suunnilleen 1910-luvulle, jolloin huvilat hankki omistukseensa saksalainen liikemies Albert Goldbeck-Löwe.

Vuonna 1945 Kruunuvuori siirtyi saksalaisena omaisuutena rauhansopimuksen nojalla Neuvostoliiton omistukseen. Neuvostoliitto vuokrasi alueen edelleen Suomen kommunistisen puolueen jäsenille kesänviettopaikaksi.

Vuonna 1955 maat osti liikemies Aarne Aarnio, joka yritti useaan kertaan kaavoittaa aluetta tuloksetta. Viimeinen yritys kariutui vuonna 1998.

Emil Zátopek juoksi lammen ympäri

Olympiavuonna 1952 Kruunuvuorella vieraili Helsingin olympialaisten sankari Emil Zátopek.

– Hänet kutsuttiin vieraaksi, kun SKP:läisiä oli alueella viettämässä kesää. Olympiahuuma oli päällä ja neuvostoliittolaisia delegaatteja oli paikalla. Häneltä toivottiin näytösluontoista juoksua Kruunuvuorenlammen ympäri ja sellaisen hän tiettävästi myös teki. Se sai varmasti komeat hurraahuudot, Saresto kertoo.

Muistumana tästä tapahtumasta asemakaavassa on merkintä kevyenliikenteenväylästä, joka on nimetty Zatopekinpoluksi.