Harjoituskonehankinta keskeytettiin, koska mikään ei kelvannut – näitä koneita puolustusvoimat harkitsi

Puolustusvoimat keskeyttää harjoituskonehankintansa. Puolustusvoimien oli tarkoitus hankkia 20–25 lentokonetta korvaamaan nykyisin käytössä olevia Vinka-harjoituskoneita. Toinen puolustusvoimille tarjottu kone oli liian kallis, ja toisen ohjaamoon raamikas lentäjäoppilas ei olisi mahtunut.

Kotimaa
Vinka
Vinka VN-11Jyrki Laukkanen / Puolustusvoimat

Puolustusvoimat jätti vuosi sitten neuvottelukutsun ja alustavan tarjouspyynnön 20-25 harjoituskoneen hankinnasta kuudelle valmistajalle. Mukana olivat amerikkalainen Beechcraft Defence Company, saksalainen Grob Aircraft, Korea Aerospace Industries, sveitsiläinen Pilatus Aircraft, uusiseelantilainen Pacific Aerospace, ja tsekkiläinen Zlin Aircraft.

Puolustusvoimat etsi edullista, taitolentokelpoista, sauvaohjauksella ja nokkapyörällä varustettua harjoituskonetta korvaamaan nykyään käytössä olevia Vinkoja. Koneita käytetään lentäjien alkeis- ja peruskoulutuksessa.

Monien maiden ilmavoimat käyttävät koulutuksessaan huomattavasti suorituskykyisempiä ja kalliimpia potkuriturbiinikoneita kuin Suomi, jolle riittäisi verraten edullista ja yksinkertaista Vinkaa vastaava mäntämoottorikone.

Neljä lentokonevalmistajaa ei jättänyt edes alustavaa tarjousta

– Raskaampia ja kalliimpia potkuriturbiinikoneita myyvät firmat ilmeisesti totesivat, että heidän tuotteellaan ei ole kilpailussa menestymisen edellytyksiä, joten saimme tarjoukset vain kahdelta firmalta, arvioi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Kari Renko.

Alustavan tarjouksen jättivät vain saksalainen Grob ja tsekkiläinen Zlin. Tsekkikoneen ohjaamo oli kuitenkin sisämitoiltaan niin pieni, että rotevimmat lentäjäoppilaat eivät olisi mahtuneet sisään. Renko kertoo, että puolustusvoimat ehdotti valmistajalle ohjaamon suurentamista, mutta valmistaja ei toimittanut tästä suunnitelmaa.

Saksalaisen Grobin valmistama G120TP-kone taas ylitti kaikki suorituskykyvaatimukset, mutta myös koneiden hankintahinta ja ylläpitokulut olivat liian suuret. Koneen hinnaksi arvioidaan ilmailusivustoilla yli kaksi miljoonaa dollaria kappaleelta. Tyypillisesti puolustushankinnoissa ”listahinnan” päälle tulee kuitenkin huomattava määrä kuluja esimerkiksi varaosista ja huoltojärjestelmistä.

– Ymmärtäen valtakunnan ja puolustusvoimien taloustilanteen, yritämme hoitaa tämän suunnitellulla budjetilla. Budjetin suuruutta en paljasta, koska hankinta on kesken ja summan julkaiseminen vaikuttaisi todennäköisesti meille tarjottavien koneiden hinnoitteluun, kuvaa Renko puolustushankintojen sääntöjä.

Sopivaa ei löytynyt – hankinta keskeytettiin

Kun sopivaa konetyyppiä ei löytynyt, keskeytti Puolustusvoimien logistiikkalaitos koko hankinnan. Tämän vuoksi myös Vinkojen käyttöä joudutaan venyttämään jopa kahdella vuodella. Koneita on käytössä 27, ja ne oli alun perin tarkoitus poistaa käytöstä vuonna 2018

Seuraavaksi logistiikkalaitos yrittää etsiä maailmalta sopivia käytettyjä harjoituskoneita.

– Korvaavan vaihtoehdon etsintä on jo alkanut. Emme pidä mahdottomana, että tällaista lentokalustoa olisi tarjolla, Renko sanoo.

Puolustusvoimat on aiemmin hankkinut käytettynä mm. raketinheittimiä, panssarivaunuja ja telakuorma-autoja. Vuonna 2007 ilmavoimat osti Sveitsin ilmavoimilta 16 käytettyä Hawk Mk66-suihkuharjoituskonetta. Hawkeilla on määrä lentää 2030-luvun puoliväliin.