Ilman todistajia vanha rikos jää usein pimentoon – tieto taksimatkasta vie Raisa Räisäsen katoamisen tutkintaa eteenpäin

Tampereella vuonna 1999 kadonneen Raisa Räisäsen tapaukseen ilmaantui kesällä uusi todistaja. Vanhojen rikosjuttujen tutkinnassa todistajat ovat tärkeässä roolissa.

Kotimaa
Pirkanmaan selvittämättömät rikokset
Taksikuski kertoi poliisille kesällä, että hän on kuljetti Raisa Räisäsen näköisen naisen Tampereen Multisiltaan lokakuussa vuonna 1999. Naisen seurassa oli mieshenkilö.Marko Melto / Yle

Suurin osa henkirikoksista selviää tuoreeltaan, mutta tutkinnassa voidaan edistyä vuosienkin kuluttua.

Tampereella kuusitoista vuotta sitten kadonneen Raisa Räisäsen tapausta on tutkittu henkirikoksena, ilman lopullista läpimurtoa. Viime viikolla poliisi julkaisi tapauksesta uutta tietoa. Poliisin juttusille tuli viime kesänä taksikuski, joka kertoi vieneensä Multisiltaan katoamisyönä Räisäsen näköisen nuoren naisen miehen seurassa.

Räisäsen katoamista tutkiva KRP:n rikoskomisario Paavo Tuominen pitää uutta tietoa ja etenkin tarkkaa osoitetietoa merkittävänä.

– Osoitteen avulla voidaan päästä eteenpäin. Sen avulla voidaan haarukoida sitä, mitä on tapahtunut: missä mahdollinen rikos olisi voinut tapahtua ja tunteeko joku näissä taloissa asuva tekijää.

Uutta tietoa voi löytyä vuosien jälkeen

Tuomisen mukaan ei ole poikkeuksellista, että vanhoista tapauksista tulee uutta tietoa. Sitä on kuitenkin osattava kysyä oikeilta ihmisiltä, sanoo Tuominen.

Kun tietoa on enemmän, myös selviämisen mahdollisuus kasvaa.

Paavo Tuominen

– Ihmiset ilmoittelevat hyvin vähän oma-aloitteisesti, mutta kun mennään jonnekin paikan päälle, lisätietoja saadaan hyvin helposti kymmenen tai jopa kymmenien vuosien jälkeen. Ja kun tietoa on enemmän, myös selviämisen mahdollisuus kasvaa.

Myös Räisäsen tapauksessa uusia vihjeitä on tullut paljon sen jälkeen, kun taksikuskin kertomuksesta kerrottiin julkisuuteen.

– Yhteydenottoja on tullut hyvin runsaasti: poliisi on saanut 40 - 50 uutta vihjettä. Ne ovat koskeneet lähistöltä löytyneitä esineitä, kuten naisten vaatteita sekä henkilöitä, jotka sopivat Räisäsen seurassa mahdollisesti olleen miehen tuntomerkkeihin, kuvailee Tuominen.

Vanhoissa jutuissa todistajat avainasemassa

Vain hyvin pieni osa, kymmenisen prosenttia henkirikoksista jää pimentoon. Ajan kuluessa rikoksen selvittäminen kuitenkin vaikeutuu. Tuomisen mukaan juttu lepää hyvin paljon todistajien varassa silloin, kun rikoksesta on kulunut paljon aikaa.

Pirkanmaan selvittämättömät rikokset
Rikoskomissario Paavo Tuominen sanoo, että todistajat ovat tärkeässä roolissa vanhoja juttuja selvitettäessä.Marko Melto / Yle

– Tekninen näyttö on monesti menetetty, jos ei ole heti alussa tiedetty, että kyseessä on henkirikos. Toki hyvissä olosuhteissa dna saattaa säilyä kymmeniä vuosia, Tuominen muistuttaa.

– Mutta jos vainajaa tai rikospaikkaa ei löydy, tutkinnassa on vaikea päästä eteenpäin. Eivätkä nekään aina auta: Hervannassa surmattiin muutama vuosi sitten kiinalaisnainen keskellä päivää, mutta ratkaisevaa vihjettä ei ole vain saatu, sanoo Tuominen.

Useita henkirikoksia selvittämättä

KRP:n rikoskomisario Paavo Tuominen viittaa Tampereen Hervannassa vuonna 2011 tapahtuneeseen henkirikokseen. Nokian yksikössä työskennellyt kiinalainen perheenäiti surmattiin keskellä päivää metsikössä Hermian kampuksen lähellä. Tapaus on yhä ratkaisematta.

Tampereen seudulla on jäänyt pimentoon useita muitakin henkirikoksia. Selvittämättä on joulukuussa 2014 tapahtunut Tesoman surma, vaikka vainaja ja rikospaikka ovat tiedossa. Tesomalainen mies löytyi kuolleena kevyen liikenteen väylältä aikaisin aamulla. Poliisi on muun muassa kerännyt DNA-näytteitä tesomalaisilta henkirikoksen selvittämiseksi.

Poliisi on aloittanut uudelleen kuulustelut Nokialla lähes 20 vuotta sitten tapahtuneen henkirikoksen selvittämiseksi. Nokialainen kunnallispoliitikko Markku Mallat löytyi kuolleena vuonna 1996 Koskenmäestä ala-asteen vierestä.

Kangasalla sen sijaan poliisi selvitti Raija Juutilan katoamisen, kun ruumis löytyi parikymmentä vuotta tapahtumien jälkeen.

"Omaisten kannalta toivoo, että asia ratkeaa"

Omaisille läheisen väkivaltainen kuolema tai katoaminen on aina shokki ja hyvin traumaattinen asia. Tilanne on vielä pahempi, jos läheisen kohtalosta ei ole varmaa tietoa, sanoo psykologi Arja Konttila.

Kun ei saa varmuutta siitä, mitä on tapahtunut, suruprosessikaan ei pääse käyntiin.

Arja Konttila

– Silloin samaan aikaan epäillään pahinta ja toisaalta toivotaan, että läheinen sittenkin löytyy. Epätietoisuudessa eläminen on raskasta. Kun ei saa varmuutta siitä, mitä on tapahtunut, suruprosessikaan ei pääse käyntiin. Stressiä voi lisätä pelko siitä, että omaisia epäillään, jos tekijää ei löydy.

Läheisen kohtalon selviäminen on tärkeää surun käsittelyn kannalta. Aluksi tietoa voi olla vaikea ottaa vastaan.

– Ensimmäinen reaktio on toki shokki ja vanhat asiat saattavat kertautua, mutta totuus tuo mukanaan myös helpotuksen tunteen. Voi hyväksyä sen, että näin on nyt tapahtunut, jolloin suruprosessi voi alkaa, painottaa Konttila.

Rikoskomisario Paavo Tuomisen mukaan on mahdollista, että 16 vuotta sitten kadonneen Raisa Räisäsen kohtalo selviää.

– Sitä on vaikea ennustaa. Mutta moni vanhempikin juttu on selvinnyt, ja hyvät mahdollisuudet siihen on. Omaisten kannalta tietenkin toivoo, että asia ratkeaa, Tuominen sanoo.