Janne Kataja suree kotikaupunkinsa teatterin kohtaloa: "Lyhytnäköistä politiikkaa"

Säästöpaineet uhkaavat Riihimäen teatterin tulevaisuutta. Ensi kevätkausi saattaa jäädä 70 vuotta täyttävän teatterin viimeiseksi. Teatterin saama taloudellinen tuki on pienentynyt vuosi vuodelta ja teatterin johto hakeekin nyt vaihtoehtoja toiminnan turvaamiseksi.

teatteritaide
Janne Kataja
Janne Kataja.Sari Törmikoski / Yle

Riihimäen teatterin tulevaisuus on ollut vaakalaudalla pitkään. Tästä syystä Riihimäen Teatterin toimitusjohtaja Matti Arnkil toivoo Riihimäen kaupungilta jo kertapäätöstä teatterin kohtalosta.

– Teatterin rahoituksesta ei tarvitsisi erikseen taittaa peistä joka vuosi, mikäli kaupunki linjaisi, säilytetäänkö kaupungissa ammattiteatteri vai ei.

Vuodesta 2014 tähän vuoteen teatterin kaupungilta saamaa tukea leikattiin jo 90 000 euroa, samalla teatteri menetti myös investointiavustuksen. Nytkin suunnitellaan uusia säästöjä. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä teatterilta leikataan 120 000 euroa.

– Se tarkoittaa sitä, että kevään pystymme tekemään, syksyä emme, sanoo Matti Arnkil. – Jos perumme kevään, joutuisimme maksamaan sopimussakkoja 90 000 euroa.

Matti Arnkil on pohtinut neljää eri vaihtoehtoa Riihimäen teatterin tulevaisuuden turvaamiseksi. Pöydällä on kiinteistä tiloista luopuminen, omasta tuotannosta luopuminen, henkilökunnan lomauttaminen joka vuosi kolmeksi kuukaudeksi ja yhdistyminen Hämeenlinnan teatteriin.

Teatterin pitää uudistua

Riihimäen nuorisoteatterista ponnistanut Janne Kataja on surullisena seurannut kotikaupunkinsa toistuvaa keskustelua.

– Olen uhannut muuttaa Porvooseen, jos Riihimäestä tulee "lähiö". Kaupungin ja lähiön ero on se, että kaupunki tarjoaa palveluita liikkumisen, kulttuurin ja viihtymisen saralta. On hyvin lyhytnäköistä politiikkaa lähteä säästämään ja kaventamaan palveluverkostoa.

Riihimäen identitettiin kuuluu hulluus ja teatterin taika

Janne Kataja

Janne Katajan mielestä Riihimäen identiteettiin kuuluu hulluus ja teatterin taika.

– Näihin asioihin pitäisi panostaa, koska meillä ei ole Keski-Suomen järviä eikä Pohjois-Suomen hiihtolatuja.

– Teatteri luo talousalueelle elinvoimaa. Jos teatterin ohjelmisto on mielenkiintoinen, se tuo turisteja ja ulkopaikkakuntalaisten rahoja tänne, muistuttaa Janne Kataja.

Kataja on Riihimäen teatterin johtajan Matti Arnkilin kanssa samaa mieltä siitä, että teatterin pitää uudistua.

– Kiristyvässä kamppailussa pitää myös teatterin uudistua. Pitää säästää ja elvyttää samaan aikaan. Teatterin rakennetta voisi muuttaa ja virkistää. Riihimäen pitää kyetä kilpailemaan Helsingin ja teatteripääkaupunki Tampereen ja myös laadukkaan Hämeenlinnan kanssa, sanoo Kataja.

Lisäksi riihimäkeläisten pitää taas kokea teatteri omakseen. Miten se temppu sitten tehdään, Janne Kataja?

– Pitää tehdä sellaista ohjelmistoa, mitä ihmiset tässä lamassa haluavat nähdä. Ihmiset haluavat iloa ja hupia ja hiukan taikaa, jota arjessa ei ole.

Kaupunkilaiset pitävät kiinni teatteristaan

Pieni ja sitkeä Riihimäen Teatteri on monelle kaupunkilaiselle sydämen asia. Esityksiä pidetään korkeatasoisina, eikä teatterista haluta luopua.

Kaupungin säästöjen tarpeellisuudelle heruu ymmärrystä, mutta penninvenytyksen voisi monen kaupunkilaisen mielestä kohdistaa vaikka byrokratian karsimiseen tai kulttuuritoimijoiden hallintojen yhdistämiseen.

– Riihimäen Teatteri pitää ehdottomasti säilyttää, ja itse käyn teatterin esityksissä paljon. Tämänkokoiseen kaupunkiin teatterin tarjonta on minun mielestäni laadukasta ja varsinkin komediat ovat olleet hyviä. Jostain on tietysti säästettävä, mutta voisiko ehkä byrokratiaa purkaa enemmän, pohtii riihimäkeläinen Heikki Miettinen.

Loppilainen Leena Ripatti pitää myös Riihimäen teatterin vauhdikkaista esityksistä ja kuuluu vakiokäyttäjiin. Ripatille on tärkeintä se, että teatteri Riihimäellä säilyisi myös tulevaisuudessa.

Entinen valtuutettu ja yrittäjä Satu Ylipekka toivoisi teatterin tulevan paremmin toimeen omillaan.

– Riihimäki on pieni kaupunki, ja minusta teatterin toiminta näin tuettuna taidemuotona pitäisi kyseenalaistaa. Jos rehellinen lipunmyynti ei tuota tarpeeksi, pitäisi rohkeasti miettiä myös muita tapoja tehdä teatteria. Pitää valita: korjataanko homekouluja, parannetaanko katuja vai tuetaanko teatteria. Teatteri ei ole mikään helppo säästökohde, kulttuuria tuetaan Riihimäellä varsin paljon ja pidän Riihimäkeä edelleen kulttuurikaupunkina. Eihän se sitä tarkoita, että teatterin teko loppuu, jos kaupungin tukeminen lakkaa, toteaa Satu Ylipekka Riihimäeltä.