Fanin sydän joutuu koetukselle pelin aikana – penkkiurheilijaltakin vaaditaan hyvää kuntoa

Oulun Kärppien kotipeleissä toteutettiin ensimmäinen tosielämän tilanteessa jännittämisen vaikutuksia selvittävä tutkimus. Tutkimuksessa selvisi, että hyvä kunto suojaa myös penkkiurheilijan sydäntä.

urheilu
Kärpät juhlii.
Tomi Hänninen

Vaikka tiedetään, että jännittävä urheilukilpailu aiheuttaa sydämentykytystä, ilmiötä on tutkittu aika vähän. Yleensä jännityksen aiheuttamien reaktioiden vaikutuksia selvitetään laboratorio-oloissa, joissa jännitystä on tutkittu laittamalla tutkittavat tekemään jännitystä aiheuttavia tehtäviä.

Jos pelataan vaikka pudotuspelipaikoista, niin siinä tavallaan pelataan elämästä ja kuolemasta ja on oikeastikin tosi kysymyksessä

Kalle Kvick

Arkielämässä jännitystä haetaan kuitenkin esimerkiksi juuri urheilusta. Oulun Kärppien faniyhdistyksen rahastonhoitaja Outi Rehula haluaa nähdä suosikkijoukkueensa pelit paikan päällä.

– Ei tulisi mieleenkään, että katsoisin kotona sohvalta näitä pelejä. Kyllä paikan päällä on aina aito tunnelma, Rehula sanoo.

Samoilla linjoilla on toinen vannoutunut kärppäfani, faniyhdistyksen varapuheenjohtaja Kalle Kvick.

– Jos pelataan vaikka pudotuspelipaikoista, niin siinä tavallaan pelataan elämästä ja kuolemasta ja on oikeastikin tosi kysymyksessä.

Ensimmäinen tosielämän tutkimus

Oulun yliopistossa tarkastetaan perjantaina väitöstutkimus, jossa on selvitetty jännittämisen vaikutusta katsojien verenkierron säätelyyn ja sydämen toimintaan jääkiekko-otteluiden aikana. Tutkimus oli laatuaan ensimmäinen tosielämän jännitystilanteessa tehty laaja väitöstutkimus.

Sydäntautilääkäri Olli-Pekka Piira päätyi kenttätutkimukseen kärppäfanien joukossa sen jälkeen, kun Saksassa oli havaittu pari vuotta aiemmin jalkapallon MM-kisojen vaikuttavan sydämen häiriöihin. Saksan maajoukkueen kotipelipäivinä poliklinikoilla hoidettiin kaksi kertaa enemmän sydäninfarkteja ja rytmihäiriöitä kuin normaalipäivinä.

Olli-Pekka Piiran tutkimus toteutettiin Oulun Kärppien pudotuspeleissä 2008 – 2011. Tutkimuksessa seurattiin sepelvaltimotautia sairastavien ja terveiden kärppäkannattajien sydämen toiminnassa tapahtuvia muutoksia pelin aikana, sitä ennen ja sen jälkeen.

Yhtä peliä jännitetään monta tuntia

Tutkimuksen mukaan jännitys alkaa nousta jo noin tuntia ennen ottelun alkua ja jatkuu vielä ottelun jälkeenkin tunnin verran ennen kuin elimistön toiminta tasaantuu.

Tulosten mukaan jännitys lisää verenpainetta ja sykettä sekä vähentää sydämen sykkeen vaihteluita. Lisäksi veressä olevan endothelin-1-stressihormonin määrä lisääntyy, mikä voi heikkokuntoisilla lisätä sydänongelmien riskiä.

Tietysti, jos olet niin surkeassa kunnossa ja akuutisti sairas, ettet pysty kävelemään kuin kymmenen metriä ja ahdistaa ja puristaa, niin tietenkin tällainen henkilö on riskipotilas ihan joka asiaan.

Olli-Pekka Piira

– Vaikka sydänpotilailla oli optimaalinen lääkehoito, heidän reagointinsa oli kuitenkin voimakas niin verenpaineen kuin sykkeenkin osalta, sanoo väitöstutkimuksen tekijä, siviilityössään Oulun yliopistollisessa sairaalassa kardiologian lääkärinä toimiva Olli-Pekka Piira.

– Tietysti, jos olet niin surkeassa kunnossa ja akuutisti sairas, ettet pysty kävelemään kuin kymmenen metriä ja ahdistaa ja puristaa, niin tietenkin tällainen henkilö on riskipotilas ihan joka asiaan. Sellaisen ihmisen on hyvä käydä terveystarkastuksessa otteluun lähtemistä.

– Mutta kaikki, jotka ovat käyneet hallilla, tietävät, ettei ambulanssilla jatkuvasti viedä potilaita ensiapupoliklinikalle. Ei tämä minusta iso ongelma ole.

Hyvä kunto suojaa penkkiurheilijaakin

Stressihormonin erittyminen lisää sydänkohtauksen riskiä, mutta oululaistutkimuksen mukaan hyvä fyysinen kunto voi suojata sydänongelmilta.

– Huomasimme tutkimuksessa, että jos on hyvä fyysinen kunto, niin stressihormoni endothelin-1:n osuus ei reagoikaan samalla tavalla, vaan hyvä kunto suojaa sydäntä, sanoo Piira.

Kaikkein paras tapa varautua jännitykseen ja sen aiheuttamaan vaaraan onkin yksinkertainen: kannattaa kohentaa omaa kuntoa.

– Muutenkin trendille, jossa suomalaisten on kunto huonontunut, pitäisi tehdä jotain.

Ei siinä tietenkään ole mitään oikotietä onneen. Ei se auta kuin lähteä treenaamaan.

Olli-Pekka Piira

Mutta parantaako aktiivinen penkkiurheilu kuntoa, jos kovasti jännittää ja hyppii ja pomppii koko ottelun ajan?

– Ei siinä tietenkään ole mitään oikotietä onneen. Ei se auta kuin lähteä treenaamaan, naurahtaa Olli-Pekka Piira.

Fyysisen kunnon lisäksi sydänkohtauksen riskin määrään vaikuttavat myös elintavat, kuten tupakointi ja korkeat kolesteroliarvot sekä geneettinen perimä.

Lääketiteen lisensiaatti Olli-Pekka Piiran kardiologinen väitöstutkimus Effects of emotional excitement on cardiovascular regulation, tarkastetaan Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 13.11.2015.