Kirkko kutsui pakolaiset luokseen päiväksi – "Uskontoamme ymmärtämällä voi ymmärtää myös suomalaista yhteiskuntaa"

Kallaveden seurakunta halusi tarjota turvapaikanhakijoille ikävien tapahtumien keskelle paitsi jotain tekemistä, myös tietoa suomalaisesta kulttuurista. Uskonnostakin kerrotaan, mutta sitä ei tuputeta.

Kotimaa
Miehet laittavat ruokaa laitoskeittiössä
Anu Pöntinen / Yle

Lauantain vastaisen yön karmeat kansainväliset tapahtumat on keskusteltu loppuun lyhyesti. Kamala juttu, joka järkyttää kaikkia paikallaolijoita. Nyt on kuitenkin tarkoitus keskittyä ruoanlaittoon, joten ei kun hihat ylös.

Kallaveden evankelis-luterilainen seurakunta Kuopiossa halusi tarjota sisältöä oman alueensa pakolaisten pitkiin ja tylsiin päiviin. Seurakunta järjesti tapahtuman, jonne kutsuttiin turvapaikanhakijoita läheisestä Leväsen hätämajoitusyksiköstä.

Idean liikkeellepanijana oli pastori Anni Tanninen, joka ryhtyi viemään ajatusta eteenpäin juteltuaan seurakunnan kirkkoherran kanssa.

– Kirkkoherramme on ollut nuorempana rauhanturvajoukoissa, ja hän piti tärkeänä, että saisimme rakennettua yhteyttä tänne tulleisiin ja myös tänne jääviin pakolaisiin. Oman kirkkomme toiminnassa on pitkään ollut muun muassa sudanilaisia, ja heidän arabian kielen taitonsa on auttanut asiassa eteenpäin, Tanninen kertoo.

Oma ruoka tuo turvaa vieraassa kulttuurissa

Vieraita seurakuntatalolle ennakoitiin aamupäivällä noin sataa. Päivän aikana pakolaiset pääsevät testaamaan muun muassa sählytaitojaan. Sen jälkeen vieraille tarjotaan yhteinen päivällinen, jonka valmistuksesta vastaavat kaksi Leväsen hätämajoitusyksikössä asuvaa kokenutta kokkia, Mohammad ja Nagam sekä neljä apukokkia.

Ruoaksi valmistuu tänään irakilaista biriyania; riisiä, vihanneksia, manteleita, rusinoita ja kanaa. Reseptiikkaan ja tarvittaviin välineisiin konsultaatioapua seurakunta pyysi jo etukäteen, ja esimerkiksi mausteita keittiöön hankittiin lisää kassikaupalla. Nyt ateriaa varten pöydälle on varattu muun muassa 50 kiloa basmati-riisiä. Irakilaisessa ruokapöydässä se tarjoillaan kolmeen kertaan keitettynä.

– Tottakai halusimme tarjota sellaista ruokaa, mistä vieraat pitävät. Ja palaute on ollut todella hyvää, he ovat selvästi kiitollisia tällaisesta, Tanninen sanoo.

Pakolaisten joukossa on myös kristittyjä

Tanninen korostaa, että päivän tarkoituksena ei ole missään nimessä käännytystyö, vaan oman kirkon alueella asuviin turvapaikanhakijoihin tutustuminen ja suomalaisen kulttuurin esittely.

– Ymmärtämällä evankelis-luterilaista uskontoa voi ymmärtää pitkälti myös suomalaista yhteiskuntaa. Vaikka moni sanoo elävänsä hyvin maallisesti, uskonto määrittää vielä monella tapaa suomalaista elämäntapaa, aina viettämistämme juhlapyhistä alkaen.

Kiinnostuneita varten myös Uutta testamenttia on käännetty arabiaksi, mutta sitä ei tyrkytetä kenellekään.

– Mietimme jopa, pitääkö kirkon ristit peittää tai muuta sellaista, mutta tulimme siihen tulokseen, että ei missään nimessä.

Pastori Petteri Hämäläinen muistuttaa, etteivät kaikki turvapaikanhakijat suinkaan ole islaminuskoisia.

– Meidänkin jumalanpalveluksessa oli vastikään mukana kolme irakilaista kristittyä. Ja totta kai kerromme uskonnon harjoittamisen mahdollisuuksista myös heille.

Hämäläisen mukaan tapahtumalla seurakunta toteuttaa tärkeintä tehtäväänsä; osoittaa lähimmäisenrakkautta.

– Tällä tavoin viestitämme heille, että he ovat tervetulleita, ja että meidän kaltainen toimijakin on olemassa.

Lahjaksi jokaiselle kävijälle seurakunta antaa kuitenkin "jotain lämmintä" eli villasukat. Kevääksi seurakunta on suunnitellut myös seurakuntalaisten ja pakolaisten välistä jalkapallo-ottelua.