Räävittömyydellä Suomi tutuksi – Palkittu kuoro vie saatanat ja perkeleet Saksaan

Saksalaissäveltäjä on kirjoittanut suomalaiselle mieskuorolle teoksen, jonka lyriikka on häkellyttävän tahditonta ja epäkorrektia. Tolkuton määrä kirosanoja raikaa vuodenvaihteessa Berliinin Philharmonie-salissa.

kulttuuri
säkeistö
Ote Andreas Peer Kählerin teoksesta Sisua Perkele.Yle

Mieskuoro Euga sai hiljattain postia. Luukusta kolahti partituuri, jonka kuoro esittää Saksassa vuodenvaihteessa. Kun kuoronjohtaja Visa Yrjölä silmäili nuotteja, hämmennys oli melkoinen.

– Oli sellainen itkeäkö vai nauraa -tyyppinen tilanne. Olin samalla vähän huvittunut ja toisaalta suorastaan pelästynyt, Yrjölä muistelee.

Andreas Peer Kählerin teos Sisua Perkele on musiikiltaan helposti lähestyttävää. Pääteema on yksinkertainen ja tunnelma leppoisa. Yllätyksen aiheuttaa kappaleen räävitön teksti. Saksalaissäveltäjä ei osaa suomea, mutta hänen suomenkielisessä tekstissään kiroillaan niin maan perkeleesti.

Paikoitellen teksti äityy todella pahaksi. Elias Lönnrot olisi todennäköisesti jättänyt osan sanan säilästä pois Kalevalasta, kuten hän katsoi parhaaksi tiettyjen ilmausten kohdalla. Kuoroteoksen ensimmäisessä versiossa mikään ei ollut pyhää, edes kristinusko. Euga päätyikin ehdottamaan säveltäjälle paria muutosta, jotka lopulta toteutettiin.

– Jotta pysyttäisiin hyvän maun rajojen sisällä, Yrjölä linjaa.

Mielikuvia suomalaisuudesta

Euga esittää kappaleen Kählerin johtaman Deutsch-Skandinavische Jugend-Philharmonie -orkesterin kutsusta osana Saksassa vietettävää Kullervo goes Berlin! -festivaalia.

Lisäksi suomalaiskuoro on mukana konsertin pääteoksessa, Jean Sibeliuksen Kullervossa, jossa käydään läpi Kalevalasta tuttu tarina.

– Onhan sekin synkkä. Kullervo panee siskoaan, ja sisko hyppää koskeen. Lopuksi Kullervo tappaa itsensä, Yrjölä referoi.

Sisua Perkele -teos pyrkii Kalevalan tapaan tarkastelemaan suomalaisuutta. Sen on tarkoitus sopia esityspariksi Kullervon kanssa. Yrjölä arvelee, että räävittömässä tekstissä tärkeää on se, miltä sanat kuulostavat, ei se, mitä ne tarkoittavat. Äänteet muodostavat mielikuvia suomalaisuudesta.

– Tarkoituksena oli, että teksti olisi kuulevalle yleisölle, eli saksalaisille, nonsenseä.

Eikä teos pelkkää kiroilua ole. Alussa luetellaan haukkumasanoja tylsimyksestä pölkkypäähän, vajakista imbesilliin.

– Täältä löytyvät myös sauna, sisu ja Sibelius, Yrjölä huomauttaa.

Osattiin sitä ennenkin

Mitään uutta tai mullistavaa Sisua Perkele -teoksessa ei ole. Silloin tällöin esitetään W. A. Mozartin 1782 säveltämää kaanonia Leck mich im Arsch, jonka nimi vastaa toteamusta haista paska. Hänen arvellaan säveltäneen teoksen huumorimielellä ystävilleen. Mozart on käyttänyt epäkorrektia kieltä muissakin viihteellisissä kappaleissaan.

Suomalaissäveltäjä Jarkko Hartikaiselta ilmestyi vuonna 2008 teos, jonka nimenä on kyrillisestä kirjaimistosta tuttu Ж. Teoksen idea on, ettei kuulija lukisi runoilija Henriikka Tavin kirjoittamaa tekstiä etukäteen. Kirosanat yllättävät silloin tehokkaimmin, ja nimikin saattaa aueta uudessa valossa.

– Sibelius-Akatemian vokaaliyhtye esitti kappaleen pari vuotta sitten, ja muutama laulaja mietti, että mikäs juttu tämä on. Mutta taiteessa, jos taustalla on jokin sanoma tai tarkoitus, funktio on eri kuin silloin, kun joku kadulla huutelee kännissä samanlaisia lyriikoita.

LUE MYÖS

"Nussi pipit, nussi papit, nussi rikkahat ritarit" – Kalevalasta sensuroitujen runojen arvo ymmärretään nykyään