Analyysi: Ruotsin asenne pakolaisiin kääntyi kolmessa kuukaudessa

Maahanmuuttajien ystävä miettii nyt, miten pakolaiset saadaan pysymään poissa, kirjoittaa Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu.

Ulkomaat
Eritrealaisia turvapaikanhakijoita Luulajan lentokentällä lentokoneen edustalla.
Euroopan unionin turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitusohjelmaan kuuluvat ensimmäiset Eritreasta kotoisin olevat turvapaikanhakijat saapuivat Italiasta Ruotsin Luulajaan lentokoneella 9. lokakuuta.Robert Nyholm / TT

Muutin Ruotsiin syyskuun alussa samaan aikaan, kun pakolaisia alkoi virrata suurin joukoin eteläisestä Euroopasta kohti Ruotsia. Ruotsalaiset suhtautuvat tulijoihin kuten ennenkin maahanmuuttajiin, avoimin mielin ja sydämellisesti.

Entinen kokoomusministeri Fredrik Reinfeldtkin oli jo vuotta aiemmin kehottanut, että "öppna sina hjärtan", avatkaa sydämenne tulijoille. Niin ruotsalaiset tekivät.

Liikuttavat kuvat pakolaislapsista lisäsivät myötätuntoa. Rautatieasemalle kerääntyi sankoin joukoin vapaaehtoisia opastamaan tulijoita ja jakamaan ruokaa Refugees Welcome -kyltin alle.

Ruotsalaisten ihanteet pääsivät kukoistamaan. Politiikot puhuivat arvoista ja auttamisesta eivätkä iänikuisesta talouden tasapainottamisesta. Poliisi luki Malmön asemalla pakolaislapsille satuja eikä häätänyt ihmisiä matkoihinsa.

Monet paheksuivat kovasydämisiä suomalaisia, jotka vaativat rajojen sulkemista irakilaisten nenän edestä. Muisteltiin Suomesta Ruotsiin tulleita sotalapsia.

Mieli muuttui nopeasti

Viime viikkoina Ruotsi on muuttunut täysin. Hallitus miettii, millä pakolaiset saadaan pysymään poissa. Ihmiset tuumivat, että väkeä tulee liikaa.

Ensin pääministeri Stefan Löfven varoitti muutama viikko sitten, että asunnoista on niin huutava pula, että pakolaisia joudutaan pian sijoittamaan telttoihin. Telttojen pystytys Etelä-Ruotsissa alkaa huomenna.

Käänteentekevä oli Ruotsin maahanmuuttoviraston arvio, jonka mukaan Ruotsiin voi tulla tänä vuonna jopa 190 000 turvapaikanhakijaa. Ensi vuonnakaan määrä ei juuri pienene. Sama tahti saattaa jatkua ties kuinka kauan.

Oppositiossa oleva maltillinen kokoomuspuolue hylkäsi Reinfeldtin sydänpuheet. Uusi puheenjohtaja Anna Kinberg Batra vaati tiukempaa pakolaispolitiikkaa. Vähemmistöhallitusta johtavat sosiaalidemokraatit myöntyivät osaan vaatimuksista.

Puolueet saivat aikaan sopimuksen, jossa päätettiin muun muassa tilapäisistä oleskeluluvista pysyvien sijaan. Tilapäisistä rajatarkastuksista puhuttiin, mutta niitä ei tullut.

Järjestelmän pettämisen pelko

Ruotsi pelkää, että koko järjestelmä pettää. Hyvinvointivaltiolla on kipuraja. Tästä varoitti jopa maailmaparannushenkinen ulkoministeri Margot Wahlström Dagens Nyheterin haastattelussa.

Kansalaisten asenteet ovat muuttuneet samaan tahtiin. Dagens Nyheterin kyselyssä yli 40 prosenttia halusi nyt rajoittaa maahantulijoiden määrää. Aiemmin samansuuruinen joukko halusi lisätä tulijoita.

Ihmisistä tuskin on tullut maahanmuuttajavastaisempia, mutta käytännön asiat huolettavat. Miksi ottaa ihmisiä telttoihin? Mistä asunnot, koulut, toimeentulo ja työpaikka kaikille? Aiemmin tulleidenkin on ollut paljon vaikeampi työllistyä kuin Ruotsissa syntyneiden.

Pysykää Saksassa, sanoi ministeri

Ruotsi on koko ajan paheksunut muiden EU-maiden passiivisuutta. Edes sovittua EU-kiintiöpakolaisten joukkoa ei ole saatu jaettua laajemmasta taakankannosta puhumattakaan. Siitä huolimatta Ruotsi ehdotti, että pakolaisia voisi Ruotsistakin siirtää muualle.

Perjantaina maahanmuuttoministeri Morgan Johansson kertoi, että asuntoja ei pakolaisille Ruotsissa enää ole. Pysykää Saksassa, oli ministerin viesti. Viesti ei ole tehonnut. Ruotsiin tulijoita oli viime viikolla ennätysmäärä, yli 10 000. Eilen maanantaina tehtiin yksittäisen päivän tulijaennätys, yli 2000 henkilöä.

Maanantaina maltillinen kokoomus kiristi vaatimuksiaan: tulijoita täytyy ryhtyä käännyttämään rajalta takaisin Tanskaan ja Saksaan. Se ei ole minkään EU-sopimuksen mukaista, mutta kokoomuksen mukaan mikään muukaan pakolaiskriisiin liittyvä ei toimi EU:ssa.

Dublinin sopimuksen mukaan toisessa maassa turvapaikkaa hakeva tulija palautetaan siihen maahan, jossa hän on hakenut ensin turvapaikkaa. Saksaan ja Tanskaankin on tultu muiden maiden läpi siinä missä Ruotsiin tai Suomeen.

Ihmisten pallottelu maasta toiseen ei kuulosta ruotsalaiselta.

Ruotsi on kädet pystyssä: Voiko maailmanparannus johtaa tähän?

Muutos: Juttuun on korjattu 12.11. Dublinin sopimusta koskeva väite. Jutussa väitettiin alunperin, että tulijan pitää rekisteröityä ja anoa turvapaikkaa ensimmäisessä EU-maassa, johon hän tulee. Dublin-asetus ohjaa kuitenkin vain viranomaisia, ei hakijaa.