Itsehallintoalueille halutaan valtaa

Uusi itsehallintoaluemalli voi lisätä byrokratiaa, jos valtio ei anna alueille tarpeeksi päätösvaltaa, sanoo Lapin yliopiston politiikantutkija Petri Koikkalainen. Myös Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi pitää tärkeänä sitä, että itsehallintoalueella olisi tietty rahoituksellinen itsemääräämisoikeus.

Kotimaa
Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.
Hillevi Antikainen / Yle

Suomen hallitus julkaisi maanantaina tarkennetun linjauksensa sote-uudistuksesta. Vuoden 2019 alusta lähtien Suomessa on 15 sote-aluetta, joista vastaisivat 18 itsehallintoaluetta.

Jokaiselle itsehallintoalueelle valittaisiin suorilla kansanvaaleilla valtuusto. Tällä hetkellä näyttää siltä, että valtio on ottamassa itsehallintoalueisiin vahvan otteen. Valtion olisi kuitenkin hyvä taata alueille todellista päätösvaltaa, sanoo Lapin yliopiston politiikantutkija Petri Koikkalainen.

– Olen kyllä itse sitä mieltä, että jos suoria vaaleja järjestetään, uusia elimiä perustetaan, niillä pitäisi olla itsenäistä valtaa. Muissa tapauksissa niistä voi tulla lähinnä uusia byrokratioita, jotka ovat merkittäviä paikallisten valtapelien ja asemien kannalta.

– Itsehallintoalueiden pitäisi oikeasti pystyä alueiden intressejä muodostamaan ja puolustamaan, Koikkalainen tiivistää.

Rahoituksellinen itsemäärämisoikeus tärkeää

Petri Koikkalaisen mukaan on yllättävää, että juuri pääministeripuolue keskustan suunnasta tulee puhe itsehallintoalueiden vahvasta valtionohjauksesta.

– Joka perinteisesti on käsittääkseni halunnut aitoa alhaalta ylös -maakunnallista itsehallintoa. Varmaankin sekin on kompromissin hakemisen paikka, mikä on valtion ohjauksen rooli on, Petri Koikkalainen miettii.

– Kyllä tässä mallissa pitää varmistaa jonkinlainen rahoitukseen ja rahoitukselliseen liittyvä itsemäärämisoikeus. Ei se tietenkään voi olla sata prosenttia, sanoo puolestaan Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.

– Nykyään kunnallinen itsehallintokin lähtee siitä periaatteesta, että kunnat päättävät omasta budjetistaan ja siellä on tietenkin verotusoikeus keskeisenä rahoituksellisen itsehallinnon takeena. Kyllä tälle uudelle tasolle pitää pystyä myös varmistamaan jollain tavoin saman tyyppinen asema, Riipi lisää.

Lapissa valtuustoon voisi tulla edustus joka kolkasta

Tällä hetkellä valtion ja itsehallintoalueen roolijakoa vielä selvitetään. Hallituksen linjauksessa on kuitenkin puhuttu valtakunnallisesta yhteishankintayksiköstä sekä palvelutuotannon valtakunnallisista arviointikriteereistä.

Mutta miten valta sitten jakautuu Lapin itsehallintoalueella? Nythän esimerkiksi maakuntaliitossa on kunnille taattu tietty paikkajako. Vaaleissa näin ei olisi. Petri Koikkalainen uskoo, että Lapissa maakunnan eri alueet näkyvät muutostenkin jälkeen.

– Luulisin, että tällaisissa vaaleissa ihmiset saattaisivat olla sen verran kotipaikkauskollisia, että äänestetään omalta alueelta tunnettuja henkilöitä, Koikkalainen miettii.

– Maakuntavaltuustossa olisi useita kymmeniä paikkoja kuitenkin, joten se toteuttaa suhteellisuutta kohtuullisen hyvin.

Myös Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi uskoo, etteivät uuden Lapin itsehallintoalueen valtuustopaikat mene vain suuriin väestökeskittymiin. Hän muistuttaa, että esimerkiksi viime vaalikaudella Itä-Lappi oli hyvin edustettu eduskunnassa ja Meri-Lapista ei ollut yhtään edustajaa.

Työllisyyden hoito kunnille?

Sote-uudistuksessa kuntien roolit kapenevat.

– Jo hallitusohjelmassa oli se linjaus, että kuntien päätehtävä ei ole enää palveluiden tuottaminen kansalaisille, vaan se on elinvoiman ja yrittäjyyden ja paikallisten elinolosuhteiden parantaminen, Mika Riipi sanoo.

Nykyiseltä aluehallinnolta voitaisiin Riipin mukaan siirtää joitain tehtäviä kunnille.

– Yksi keskeinen kysymys varmasti on työllisyyspolitiikan hoito. Onko tämä sen tyyppinen tehtävä, joka jatkossa voisi olla kunnilla, Mika Riipi pohtii.

Kuntien tehtävistä noin puolet on siirtymässä itsehallintoalueille, koska ne vastaisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Maakuntaliittojen ja suurin osa ely-keskusten tehtävistä siirtyisi uusille itsehallintoalueilla. Tarkoituksena on sälyttää niille myös pelastustoimen tehtävät ja mahdollisesti myös toisen asteen koulutus.