1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sveitsi

Liisa Helve-Sibaja: Hausfrau – Kotona Sveitsissä

Liisa Helve-Sibajan teos Hausfrau on kertomus siitä, miten suomalainen nainen sopeutuu sveitsiläiseen elämään. Se on paikoin hyvinkin hauska ja silmiä avaava kirja, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Kuva: Atena kustannus Oy

Vaikka Sveitsi sijaitsee sotaisan maanosamme keskellä, ei maa ole 200 vuoteen osallistunut sotiin, lyhyttä vuoden 1847 sisällissotaa lukuunottamatta. Sveitsiä pidetään puolueettomuuden esikuvana. Siksi monet kansainväliset järjestöt pitävät maassa päämajaa. Genevessä toimi YK:n edeltäjän Kansainliiton sihteeristö. Siellä on myös YK:n Euroopan keskuspaikka, vaikka maa liittyi maailmanjärjestön jäseneksi vasta vuonna 2002. Pitkän rauhanajan ja puolueettomuuden ansiosta Sveitsin elintaso on yksi maailman korkeimmista. Asiaa ovat myös auttaneet siirtotyöläiset, joiden määrä on ylittänyt joidenkin sveitsiläisten sietokyvyn. Äsken pidettyjen vaalien suurin voittaja oli oikeistopopulistinen SVP, joka haluaisi sulkea maan rajat. Sveitsin poliittisessa järjestelmässä kansanäänestyksillä on iso merkitys ja niitä järjestetään hyvinkin pienistä asioista.

Miten suomalainen kokee elämisen Sveitsissä tänään? Toimittaja Liisa Helve-Sibaja kertoo kirjassaan Hausfrau – Kotona Sveitsissä minkälaista on suomalais-costarigalaisen perheen elämä Zyrichin esikaupungissa. Kirjan on kustantanut Atena. Kirjoittaja on koulutukseltaan kirjallisuuden maisteri ja työskennellyt pitkään toimittajana. Vähitellen Sveitsissä maan tavan mukaan hausfraun eli kotiäidin rooli on ottanut työntekoa suuremman roolin myös kirjoittajan elämässä.

Kouluruokailua ei ole Suomen tapaan

Alunperin kolumneiksi ja blogiin kirjoitetut tekstit on jaettu viikonpäivien mukaan seitsemään lukuun. Kunkin luvun alkuun on tekijä valinnut yhden sveitsiläisen ruokareseptin, joita ovat mm. rakuunainen perunasalaatti, Wallisin purjopiirakka ja  minestronekeitto. Ruokareseptit ovat tärkeä osa sveitsiläisen kotiäidin elämää, koska ruoka valmistetaan itse aidoista aineksista alusta loppuun. Kotiäidin on ruokittava myös koulua käyvät lapsensa, koska kouluruokailua ei ole Suomen tapaan.

Kaksi keskeistä piirrettä sveitsiläisten elämässä ovat järjestelmällisyys ja siisteys nimenomaan sveistiläiseen tapaan. Muualta tulevan on vaikea ymmärtää, että kaikille vähänkin isommille kotitöille on olemassa oma kalenteriin merkitty päivänsä ja sitä myös noudatetaan. "Miten minä muuten tietäisin, onko hommat tehty vai ei?" toteaa kirjoittajan iäkäs naapuri Sylvia. Sveitsissä ei odoteta siivouksen todellista tarvetta, kyse on pikemminkin tavasta. Tällaisiin tapoihin suomalais-costarigalaisen puolittain boheemin perheen on työlästä sopeutua. Erilaisten kulttuurien törmääminen on väistämätöntä, koska neljännes Sveitsin väestöstä on tullut muualta.

Tasa-arvoasioissa Suomi ja Pohjoismaat ovat reilusti Sveitsiä edellä

Tämän päivän Suomesta poiketen Sveitsissä on tapana pyhittää sunnuntait. Niin tehtiin meilläkin vielä muutama vuosikymmen sitten. Sunnuntaina Sveitsissä saa  tehdä hiljaisia puutarhatöitä mutta ruohoa ei silloin pidä leikata, koska siitä aiheutuu melua. Myös pyykinpesu ja siivoaminen ovat sunnuntaisin paheksuttavia töitä. Periaatteessa pyykkiä voi kyllä pestä mutta pyykkiä ei missään nimessä saa viedä ulos kuivumaan. Liekö kyse jostakin vanhasta häveliäisyydestä?

Naisen asema Sveitsissä voi tuntua monesta suomalaisesta vähintään alistetulta. Naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1971 ja miehen ja naisen tasa-arvo avioliitossa tuli voimaan 1988. Äitiysloman pituus on 14 viikkoa. Tasa-arvoasioissa Suomi ja Pohjoismaat ovat reilusti Sveitsiä edellä. Kirjoittajasta tuntuukin siltä, että hän on turhaan opiskellut ammattiin, koska joutuu vielä melkein viisikymppisenä olemaan enemmän kotiäiti kuin työtätekevä aikuinen nainen. Näin siitä huolimatta, että perheen tytärkin on jo yläasteella.

Liisa Helve-Sibajan teos Hausfrau, kertomus siitä miten suomalainen nainen sopeutuu sveitsiläiseen elämään, on paikoin hyvinkin hauska ja silmiä avaava kirja. Lukija huomaa, miten monet suomalaiselle itsestäänselvät asiat eivät olekkaan Sveitsissä itsestäänselviä, siitä huolimatta, että kyseessä on hyvin vauras maa. Pitää näköjään mennä vähän kauemmas, että näkee lähelle oikein ja osaa arvostaa kotimaan elämää, sen tapoja ja saavutuksia.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja