SPR: Suomella Euroopan parhaita valmiuksia telttamajoitukseen

Telttamajoitukseen on varauduttava, sillä kaikkia turvapaikanhakijoita ei pystytä muutoin majoittamaan, kertoo SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi. Suomessa kannattaa tulevaisuudessa varautua myös Venäjän kautta tuleviin turvapaikanhakijoihin arabimaista.

turvapaikanhakijat
SPR:n kansainvälisen toiminnan päällikkö Kalle Löövi.
SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle LööviEljas Niskanen / Yle

Yle Radio 1:n Ykkösaamun vieraaksi saapunut SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi kertoo, että Suomi on yksi harvoista maista, joilla on valmius turvapaikanhakijoiden laajamittaiseen telttamajoitukseen talven yli.

Viranomaiset valmistautuvat teltta- ja konttimajoituksen käyttöönottoon, sillä Suomen vastaanottokapasiteetti ei jatkossa enää riitä kaikkien saapuvien turvapaikanhakijoiden majoittamiseen muilla tavoin. Myös uusia vastaanottokeskuksia perustetaan.

Turvapaikanhakijoita tulee niin paljon, että tässä on eletty kädestä suuhun.

– Turvapaikanhakijoita tulee niin paljon, että tässä on eletty kädestä suuhun, vahvistaa Löövi.

Kaiken aikaa etsitään uusia majoituspaikkoja turvapaikanhakijoille. Tilapäismajoitusten käyttöönottoon täytyy Löövin mukaan jo varautua, kun tiedetään millaiset ihmismäärät ovat saapuneet Kreikkaan ja mahdollisesti lähtevät vielä liikkeelle Turkista.

Suomella harvinaisen hyvä valmius

Punaisella Ristillä on kokemusta telttamajoituksesta ympäri maailmaa. Löövi kertoo, ettäSuomessa on ollut jo lähes 15 vuoden ajan valmius majoittaa tällä tavoin 10 000 ihmistä. Tämä sisältyy aiemmin laadittuihin Suomen omiin katastrofisuunnitelmiin.

Suomi on yksi harvoja maita Euroopassa, jossa tällainen valmius on ollut.

– Siinä mielessä se ei ole erikoinen juttu. Suomi on yksi harvoja maita Euroopassa, jossa tällainen valmius on ollut. Olemme myös harjoitelleet toteutusta eri operaatioissa, muun muassa arabikevään aikana. Kyllä meillä on valmiutta tällaiseen työhön, vakuuttaa Löövi.

Käyttöön otettaisiin telttahallit, sairaalahallit ja perhemajoituksen yksiköt. Lämmittimiä on tietenkin oltava valtavan paljon.

– Kyllä niissä menee komeasti talven yli. Se ei ole ongelma sillä tavalla. mutta olisi hyvin erikoista ja eksoottista, että muualta tulee ihmisiä ja he joutuvat sellaisiin oloihin, pohtii Löövi.

Alun alkujaan majoittamiseen varautuminen on liittynyt entisen Neuvostoliiton tilanteisiin. Jo 90-luvulla on laadittu valmiussuunnitelmia kuinka meillä voitaisiin toimia sellaisessa maahanmuuttotilanteessa, jossa esimerkiksi Venäjän kautta tulisi Suomeen kolmansien maiden kansalaisia.

Myöhemmin turvapaikanhakijoita saattaakin pyrkiä Suomeen laajamittaisesti Venäjän kautta.

– Jos Turkki päättää, että heille ei jää (pakolaisina tulleita) kahta miljoonaa ihmistä, ja jos siinä vaiheessa on länteen tuleva suunta on estetty, johonkin muualle ihmiset sieltä lähtevät. Kartasta näkee, että sitten suunta on pohjoisen suuntaan Venäjälle. Suomessa tämä tarkoittaa varsin todennäköisesti että silloin Venäjän luoteisalueiden kautta alkaa tulla väkeä arabimaista, arvelee Löövi.

Sisäministeriön viestillä useampikin tarkoitus?

Sisäministeriö on lähettänyt sosiaalisessa mediassa viestin eteenpäin siitä, että Suomeen tulijoita odottaa telttamajoitus. Löövi uskoo viestin tavoittavan kohteensa nopeasti somen kautta.

Löövi kuitenkin muistuttaa, että ihmiset ovat lähteneet liikkeelle hengenhädässä, toivottomina siitä tilanteesta, mikä heillä on. Viesti telttamajoituksesta ei pysäytä ääritilanteista saapuvia tulijoita.

Jos vastakkain on, että kuolenko vai koenko epämukavuutta, totta kai jokainen meistä valitsee elämän jatkamisen. Mutta ne, joilla on vielä valinnanvapautta, heihin viesti vaikuttaa.

– Telttamajoitus Suomessa ei varmaan paljon parempi ole. Mutta jos vastakkain on, että kuolenko vai koenko epämukavuutta, totta kai jokainen meistä valitsee elämän jatkamisen. Mutta ne, joilla on vielä valinnanvapautta, heihin viesti vaikuttaa, uskoo Löövi.

Euroopassa 14 prosenttia maailman pakolaisista

Löövi arvelee, että sisäministeriön lähettämä viesti on samalla Euroopan Unionin sisäistä keskustelua. Suomeen saapuu tällä hetkellä väkilukuun suhteutettuna neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa.

Yksi valtiovallan tavoiteltu viesti on, että mitta alkaa olla täysi.

– Yksi valtiovallan tavoiteltu viesti on, että mitta alkaa olla täysi. Muidenkin maiden Euroopassa pitää ottaa tätä taakkaa, painottaa Löövi.

Euroopan maista Suomen ohella Ruotsi, Saksa, Kreikka ja Italia ovat ottaneet paljon pakolaisia vastaan. Eurooppaan saapuva turvapaikanhakijamäärä tuntuu meistä isolta, mutta Euroopan alueella on silti nyt vain noin 14 prosenttia maailman pakolaisista. Muualla maailmassa vastaanotettu pakolaismäärä on siis paljon isompi.

– Kreikka ja Italia työskentelevät eri mittakaavassa kuin me täällä pohjoisessa. Ja Libanonissa jo lähes joka neljäs on pakolainen, muistuttaa Löövi.

Tärkeintä lähtöalueiden resurssoiminen

Löövin mielestä tärkeää olisi ryhtyä EU:n sisällä konflliktien alkusyihin vaikuttaviin toimiin sekä tukemaan naapureita jotka ottavat konfliktimaista ensiaallon. Kolmantena tulee keskinäinen solidaarisuus Euroopassa taakan jakamisessa.

– On tärkeää, että resurssoidaan toimintaa, joka on lähtöalueilla. Kehitysyhteistyörahojen leikkaus on lyhytnäköistä. Toivomme, että EU:n yhteisvoimin saadaan suunnattua varoja näille alueille, sekä niiden naapurimaille, jotka kantavat hirvittävän suuren taakan verrattuna meihin, painottaa Löövi.

Lokakuussa Suomeen saapui kaikkiaan 7 058 turvapaikanhakijaa. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on viime kuun pienen notkahduksen jälkeen lähtenyt jälleen nousuun. Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen ei ennakoida vähenevän lähiaikoina.

Sisäministeriön mukaan teltta- ja konttimajoitus otettaisiin mahdollisesti käyttöön ensi viikolla.