Finlandia kirposi Sibeliuksen käsistä: "Jos kansa kerran haluaa laulaa, niin laulakoon"

Sibelius näki Finlandian orkesteriteoksena. Häntä ärsytti se, että Finlandiaa sovitettiin muille kokoonpanoille.

musiikki
 Jean Sibelius
Jean SibeliusOtava

Finlandia on sävellys, johon Edvin Laineen Tuntematon sotilas päättyy ja joka soi Suomen jääkiekon maailmanmestaruuksien kunniaksi. Finlandiaa on myös ehdotettu Suomen kansallishymniksi Maamme-laulun tilalle.

– Sibeliushan itse ajatteli Finlandiaa orkesteriteoksena ja häntä jossain määrin ärsytti se, että Finlandiaa sovitettiin muille kokoonpanoille, jopa jazzorkestereille, sanoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi Turun yliopistosta.

– Toisaalta Sibelius sanoi, että jos kansa kerran haluaa laulaa, niin laulakoon.

Hymnin sanat kuvaavat juhannusta

Finlandian tunnetuin osa on Finlandia-hymni, jonka sanoitus syntyi noin 40 vuotta sävellyksen jälkeen. Ensimmäisen sanoituksen teki tenori Wäinö Sola ja sitä käytettiin vapaamuurarien rituaalimusiikkina.

V. A. Koskenniemi käytti sanoituksessaan pohjana tekstiä, jonka oli tarkoitus kuvata juhannusta. Sanoitus ”Oi, Suomi katso, sinun päiväs koittaa…” sai sota-aikana kansallisen painoarvon.

– On ollut mielenkiintoista huomata, että toisen maailmansodan jälkeen Finlandiaa käytettiin paljon esimerkiksi dokumenttielokuvissa. Elokuvissa Finlandia esittäytyy kaikkien suomalaisten musiikkina yhteiskuntaluokasta riippumatta, kertoo Salmi.

– Suomen jääkiekon maailmanmestaruuksien yhteydessä 1995 ja 2011 Finlandia on ollut kansallisen onnentunteen ja euforian välikappale. Sitä käytetään kansallishengen kohottajana.

Finlandiasta jopa Biafran kansallislaulu

Finlandia on myös yksi tunnetuimmista suomalaisista sävellyksistä maailmalla. Siitä on tehty useita virsiversioita ja onpa sitä käytetty 1960-luvulla myös Biafran valtion kansallislauluna.

Jean Sibelius sävelsi Finlandian vuonna 1899 venäläisten sortotoimien ja niin sanotun helmikuun manifestin herättämänä. Pystyikö säveltäjä kuvittelemaan, missä kaikessa Finlandiaa käytettäisiin?

– Senhän Sibelius tietysti ymmärsi, että musiikki kirpoaa säveltäjän kädestä ja jollakin tavalla merkitykset siitä, mitä säveltäjä voi ohjata ja suunnata katoavat, sanoo professori Hannu Salmi.