Kymmenen vuotta ja sitten kalalle – kyläläisten aloittama suurhanke puhdistaa vakavasti vaurioitunutta järveä

Pohjoiskarjalaiset kylät ovat saaneet aikaan ainutlaatuisen kansanliikkeen alueillaan sijaitsevan järven ja joen puhdistamiseksi. Mukana on ollut kyläläisten lisäksi tutkijoita ja opiskelijoita aina yliopistoa myöten. Tavoitteena on saada palautettua taimen rautapitoiseen Jukajokeen ja Jukajärveen vain kymmenen vuoden kuluessa.

Kotimaa
Kissapuron pohjapato Alavilla vaimentaa veden virausta.
Pekka Sivukari / Yle

Jukajoki ja Jukajärvi (siirryt toiseen palveluun) sijaitsevat noin 20 kilometriä Joensuusta Ilomantsin suuntaan. Vedet sijaitsevat laajan suoalueen tuntumassa, josta on ojitusten myötä valunut haitallisia maa-aineksia jokeen ja järveen hävittäen muun muassa kalakantaa.

Ongelmana alueena on maaperän suuri rautapitoisuus.

– Valuma-alueen yksi erityisongelma on happamat maat ja rautapitoinen maaperä. Siksi alueella virtaavan Kissapuron mukana kulkema kuormitus järveen on tärkeää saada kuriin, Selkien kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja yksi hankeen puuhamiehistä, Tero Mustonen kertoo

– Puro kuljettaa Jukajärveen vuosittain 42 000 kiloa rautaa. Se on Suomen mittapuun mukaan aivan pahimpia, Mustonen jatkaa.

Puro kuljettaa Jukajärveen vuosittain 42 000 kiloa rautaa.

Tero Mustonen

Puron vesi ei siis itsessään ole ongelma vaan veden tekemä työ.

– Alueen vedet kokoavan Kissapuron ongelma on nimenomaan eroosio. Tulva-aikoina, kun vettä liikkuu paljon purossa, maa-ainekset lähtevät liikkeelle ja kiintoainetta kulkeutuu järveen. Ravinnekuormitus ei ole siis niinkään suuri ongelma, tutkimustyössä aktiivisesti mukaan ollut Kaisu Mustonen lisää.

Veden eroosiota hillitään kunnostuksilla ja pohjapadoilla

Laskeutusallas metsäojassa.
Laskeutusallas metsäojassa on tyhjennetty lietteestä. Pekka Sivukari / Yle

Jukajoen ja –järven valuma-alueelle on rakennettu ja rakennetaan pohjapatoja ja laskeutusaltaita hillitsemään maa-ainesten kulkua vesistöön.

– Metsäojiin on jo aiemmin kaivettu laskeutusaltaita, joihin maa-aines jää. Nyt tyhjennämme ja laajennamme näitä altaita. Allas kokoaa tulva-aikaan vettä ja maa-ainesta ja samalla saadaan myös pysäytettyä eroosiota, kertoo vesistöasiantuntija Janne Raassina OTSO Metsäpalveluista.

Lietettä kuljettavaan Kissapuroon on rakennettu lukuisia pohjapatoja. Pohjan korottamisella saadaan hillittyä virtausta ja eroosiota. Pohjapatoja voi olla noin 50 metrin välein.

Kymmenen vuoden päästä on meillä tavoitteena järvitaimenen kutualueiden palautus.

Tero Mustonen

Kymmenen vuotta ja sitten kalalle

Jukajoen ja –järven uuden valuma-aluehankkeen tarkoituksena ei ole vain tutkimus ja asioiden seuranta. Mukana hankkeessa ovat muun muassa Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen ylisopisto. Tavoitteena on tehdä joesta ja järvestä arvokalojen kasvupaikka.

– Kymmenen vuoden päästä on meillä tavoitteena järvitaimenen kutualueiden palautus. Järvitaimenen ja ehkä järvilohenkin saaminen vesistöön 10–15 vuoden kuluttua on selkeä tavoitteemme ja silloin järvi ja joki voivat hyvin, toteaa Tero Mustonen.

Jukajoen ja –järven valuma-alueen Selkien ja Alavin kylien luotsaama kunnostushanke on Mustosen mukaan Itä-Suomen suurin lajissaan. Hanke on saanut vastikään lisärahoitusta 200 000 euroa muun muassa Joensuun kaupungilta, Kontiolahden kunnalta ja Ely-keskukselta.

Kaiken kaikkiaan on viiden vuoden kuluessa avustuksia saatu 2,7 miljoonaa euroa.