Indonesian maastopalot kuumensivat maapalloa enemmän kuin Japani – lapset ja orangit kärsivät

Sadekausi hillitsi viimein Indonesian metsäpaloja. Ympäristökatastrofi lämmitti ilmastoa, aiheutti hengityssairauksia ja ajoi orangit pakosalle.

luonto
Indonesian maastopalot tuhosivat valtavia alueita etupäässä Borneon, Sumatran ja Papuan saarilla. Indonesialainen virkamies tutki palanutta turvesuota  Borneon keskiosissa syyskuun lopussa.
Indonesian maastopalot tuhosivat valtavia alueita etupäässä Borneon, Sumatran ja Papuan saarilla. Indonesialainen virkamies tutki palanutta turvesuota Borneon keskiosissa syyskuun lopussa.Bagus Indahono / EPA

Valtavat maastopalot ovat raivonneet Indonesiassa kuukausia. Metsää ja turvesoita hävittäneet palot ovat pahimpia ihmisen aiheuttamia ympäristökatastrofeja vuosiin.

Lokakuun lopussa alkanut sadekausi hillitsi viimein paloja, mutta monet turvesuot kytevät yhä. Listasimme ympäristökatastrofin seurauksia ja taustatekijöitä.

1. Palot lämmittävät ilmastoa

Indonesian kasvihuonepäästöistä suuri osa on peräisin maastopaloista tavallisinakin vuosina. Metsä paloi Sumatran eteläosissa syyskuun puolivälissä.
Indonesian kasvihuonepäästöistä suuri osa on peräisin maastopaloista tavallisinakin vuosina. Metsä paloi Sumatran eteläosissa syyskuun puolivälissä.TAmy Utari / EPA

Maastopalot moninkertaistivat Indonesian vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt. Erityisen haitallista ilmastolle on vanhojen turvesoiden palaminen, sillä ne uusiutuvat hyvin hitaasti.

Indonesian maastopalojen arvioidaan päästäneen ilmakehään kasvihuonekaasuja 1,7 miljardin hiilidioksiditonnin edestä. Indonesia ohitti tänä vuonna Japanin maailman viidenneksi suurimpana hiilidioksidipäästöjen tuottajana.

Suomella kestäisi nykyvauhdilla 28 vuotta tuottaa yhtä paljon kasvihuonekaasuja.

2. Pienhiukkaset aiheuttavat sairauksia

Sankka savusumu teki hengittämisestä vaikeaa ja alensi näkyvyyttä monissa kaupungeissa. Nainen ajoi moottoripyörällään savusumussa Palangkarayan kaupungissa Borneolla lokakuun lopussa.
Sankka savusumu teki hengittämisestä vaikeaa ja alensi näkyvyyttä monissa kaupungeissa. Nainen ajoi moottoripyörällään savusumussa Palangkarayan kaupungissa Borneolla lokakuun lopussa.Hugo Hudoyoko / EPA

Ainakin puoli miljoonaa indonesialaista on kärsinyt vakavista hengitysoireista savusumun takia, ja 19 ihmistä on kuollut. Etenkin lapset kärsivät hengitystieoireista. Monet köyhät eivät saa hoitoa, eikä heillä ole varaa hengityssuojaimiin.

Pienhiukkaspitoisuudet nousivat maastopalojen lähistöllä pahimmillaan yli 2 000 hiukkaseen kuutiometrillä. Se on moninkertaisesti yli vaarallisena pidetyn rajan.

Suomessa ilmatieteen laitos mittasi yli kaksitoista kertaa pienempiä hiukkaspitoisuuksia vuonna 2006, kun Viipurin seudun metsäpalot sakeuttivat ilmaa Vironlahdella.

3. Orankien ja sarvikuonojen kotimetsät tuhoutuvat

International Animal Rescue -järjestö pelasti aliravitun naarasorangin poikasineen Katapangin alueella Länsi-Borneolla. Paikallisen kylän asukkaat olivat heittäneet orankeja kivillä, kun ne olivat paenneet maastopaloja kylän liepeille.
International Animal Rescue -järjestö pelasti aliravitun naarasorangin poikasineen Katapangin alueella Länsi-Borneolla. Paikallisen kylän asukkaat olivat heittäneet orankeja kivillä, kun ne olivat paenneet maastopaloja kylän liepeille.International Animal Rescue / EPA

Maastopalot ovat tuhonneet aarniometsiä ja kansallispuistojen ainutlaatuista luontoa. Uhanalaisia orankeja on yritetty pelastaa maastopalojen tieltä Borneon ja Sumatran saarilla.

Myös sukupuuton partaalla olevien Sumatran tiikerien ja sarvikuonojen kotimetsät ovat olleet uhattuina. Sumatran sarvikuonoja on jäljellä alle sata yksilöä.

Maastopalot ovat tuhonneet arviolta 20 miljoonaa hehtaaria metsää ja turvesoita. Se vastaa lähes koko Kainuun maakunnan pinta-alaa tai Uuttamaata ja Varsinais-Suomea yhteensä.

4. Metsää ja soita poltetaan metsäteollisuuden tieltä

Indonesian poliitikkoja on syytetty tehottomuudesta ja laittoman kaskeamisen sallimisesta. Indonesian presidentti Joko Widodo tarkasti sammutustöiden edistymistä  Banjarbarun kaupungin lähellä Borneon eteläosissa syyskuussa.
Indonesian poliitikkoja on syytetty tehottomuudesta ja laittoman kaskeamisen sallimisesta. Indonesian presidentti Joko Widodo tarkasti sammutustöiden edistymistä Banjarbarun kaupungin lähellä Borneon eteläosissa syyskuussa.Bagus Indahono / EPA

Valtaosa maastopaloista on ihmisten tahallaan sytyttämiä. Suurten alueiden kaskeaminen on Indonesiassa kielletty, mutta valvonta on heikkoa. Kuivassa maastossa palot karkaavat helposti hallinnasta.

Noin 40 prosenttia maastopaloista on syttynyt sellupuun tai palmuöljyn tuotantoon tarkoitetuilla alueilla. Kansalaisjärjestöt ovat syyttäneet suuria metsä- ja palmuöljy-yhtiöitä siitä, että ne kaskeavat sademetsää omien istutustensa tieltä.

Maailman palmuöljystä noin 85 prosenttia tuotetaan Kaakkois-Aasiassa. Palmuöljyä käytetään elintarvikkeissa sekä biodieselin tuotantoon.

5. Maastopalot uhkaavat taas helmikuussa

Paikallisilla asukkailla ei ole keinoja pysäyttää hallinnasta päässeitä maastopaloja. Eteläsumatralaiset yrittivät sammuttaa palavaa turvesuota Tanjung Batun alueella syyskuun puolivälissä.
Paikallisilla asukkailla ei ole keinoja pysäyttää hallinnasta päässeitä maastopaloja. Eteläsumatralaiset yrittivät sammuttaa palavaa turvesuota Tanjung Batun alueella syyskuun puolivälissä. Adi Weda / EPA

Valtaosa Indonesian maastopaloista hiipui, kun sadekausi alkoi vihdoin loka- ja marraskuun vaihteissa. Metsää palaa silti yhä, ja turvesuot voivat jäädä kytemään viikoiksi.

Sateet viivästyivät tänä vuonna El Niño -sääilmiön takia. Muutaman vuoden välein vesi Tyynenmeren keskiosissa lämpenee, mikä sekoittaa ilmaston valtameren alueella.

Seuraavasta kuivasta kaudesta helmi- ja maaliskuussa ennustetaan erityisen ankaraa El Niñon takia. Silloin Indonesian metsien ja turvesoiden pelätään taas palavan.