Miljardin taalan mies tuli Slushiin, viipyi viisi tuntia ja poistui Lontooseen

Virolainen Kristo Käärmann on kohonnut viidessä vuodessa maailman startup-kermaan. Suomessa melko tuntematon mies oli yksi Slushin pääpuhujista.

talous
Kristo Käärmann Slush-päivänsä alussa Tivi-lehden haastattelussa.
Kristo Käärmann Slush-päivänsä alussa Tivi-lehden haastattelussa.Milla Vahtila / Yle

Viron E-Estonia-kojulla Slushissa tapahtuu. Ensin kojulle tulee miljardin dollarin mies, jättää päällystakkinsa taustaverhon taakse ja lähtee hakemaan kahvia.

Sitten ympärillä parveileva väki kohahtaa. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on tullut kojulle!

Presidentti poseeraa ja juttelee hetken työntekijöiden kanssa. Kännykkäkamerat räpsyvät. Pian Ilves jatkaa etsimään EU:n digikomissaari Neelie Kroesia, jonka kanssa hänen on tarkoitus keskustella Slushin lavalla digitaalisista sisämarkkinoista.

61-vuotiaalla presidentillä on tummansininen liivipuku, rusetti ja mustat nahkakengät. Niin pukeutuu vanha valta.

Miljardin dollarin mies palaa kojulle pahvinen kahvimuki kourassaan, kun presidentti on jo ehtinyt lähteä. Hän edustaa uutta valtaa, teknologiabisneksen valtaa, ja pukeutuu Reebokin punaisiin lenkkareihin, ruutukauluspaitaan, mustaan pikkutakkiin ja sinisiin chino-housuihin.

Hän on Kristo Käärmann, Transferwise-yrityksen 35-vuotias perustaja ja johtaja.

– Terve, olen Kristo, hän tervehtii.

Virolaisen yksisarvisen ohjastaja

Nimi Kristo Käärmann ei ehkä sano monelle suomalaiselle vielä paljoa, mutta kannattaa laittaa mieleen.

Käärmann johtaa yhtä Euroopan kuumimmista "yksisarvisista". Yksisarvisiksi on talouskielessä ristitty yritykset, joilla katsotaan olevan potentiaalia arvoltaan miljardin dollarin yrityksiksi.

Käärmannin ja toisen virolaisen Taavet Hinrikusin vuonna 2010 perustama Transferwise on sellainen.

Se on isojen rahoituslaitosten kanssa kilpaileva internetin valuutanvaihtopalvelu. Palvelu perustuu siihen, että se yhdistää eri maissa asuvien ihmisten valuutanvaihtotarpeet toisiinsa. Siirrettäviä rahoja ei itse asiassa tarvitse vaihtaa, jolloin valuutanvaihtokulut säästyvät.

Transferwisen syntytarina käy edelleen esimerkiksi. Käärmann ja yrityksen toinen perustaja Taavet Hinrikus asuivat Lontoossa. Käärmann ansaitsi palkkansa punnissa, mutta maksoi asuntolainaansa euroina Virossa. Hinrikus taas sai palkkansa euroissa, mutta tarvitsi puntia elämiseensä Lontoossa. Kaksikko päätti välttää valuutanvaihtokulut toimimalla valuutanvaihtajina toisilleen: he sopivat kurssit keskenään, Käärmann siirsi kuukausittain puntiaan Hinrikusin brittitilille ja Hinrikus taas eurojaan Käärmannin Viron-tilille.

Näin Transferwise toimii edelleen, mutta isommalla joukolla ihmisiä ja valuuttoja.

Yksisarvisten kerhoon Transferwisen nimesi tammikuussa kalifornialainen Andreessen Horowitz, joka on yksi maailman johtavista teknologiasijoitusyhtiöistä. Tuolloin Transferwise keräsi sijoittajilta runsaat 50 miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun) toimintansa laajentamiseen.

Yhteensä Transferwise on saanut sijoituksia jo noin 90 miljoonaa dollaria eli runsaat 80 miljoonaa euroa. Sijoittajien joukossa on nimekästä väkeä: Facebookin ensimmäinen ulkopuolinen rahoittaja ja Paylpal-maksuyrityksen perustaja Peter Thiel, Citigroup-pankkikonsernin entinen toimitusjohtaja Vikram Pandit ja kirsikkana kakun päällä Virgin-imperiumin luoja, miljardööri Richard Branson.

ElokuussaMaailman talousfoorumi nimesi (siirryt toiseen palveluun)Transferwisen tämän vuoden teknologiapioneerien listalleen. Listalle pääsi 49 teknologiayritystä ympäri maailmaa.

Kristo Käärmann yhdysvaltalaisen CNBC-kanavan haastattelussa.
Kristo Käärmann yhdysvaltalaisen CNBC-kanavan haastattelussa.Milla Vahtila / Yle

Slush-haastattelusta toiseen

Käärmann on vasta astunut Slushin mobiililaitteiden, hupparien ja värivalojen täyttämään maailmaan, ja heti häntä viedään.

Hän on puoli tuntia mentorina Viron kojulla eli juttelee aloittelevien kasvuyrittäjien kanssa ja hörppii samalla kahviaan. Käärmannin ympärille muodostuu nopeasti viiden yrittäjän rinki, jotka esittelevät kukin tekemisensä. Käärmann kyselee muutamia tarkentavia kysymyksiä.

– Okei, mitä sitten tehdään, Käärmann kysyy viestintäjohtajaltaan Marek Untilta.

Unt kulkee tiukasti Käärmannin matkassa. Käärmannin lento Lontooseen lähtee Helsinki-Vantaalta kello 16, ja sitä ennen Slush-päivä on minuuttiaikataulutettu. Unt pitää huolen, että aikataulu pitää.

Koska Transferwise on kuuma yritys, Käärmann on haluttu puhuja. Viime viikolla Käärmann puhui Irlannin Web Summitissa, joka on Slushin tavoin Euroopan johtavia kasvuyritystapahtumia. Toisena Slush-päivänä eli torstaina Käärmannin on määrä olla lavalla Lontoossa sijoitusyhtiö Andreessen Horowitzin teknologiatapahtumassa, ja lauantaina edessä on vielä toinen konferenssi Lontoossa.

– Tämä on poikkeuksellisen kiireistä aikaa. Yleensä esiinnyn jossain kerran viikossa. Mutta tämä on osa työtäni, jakaa tarinaamme eteenpäin ja kertoa siitä, Käärmann kertoo.

Tarinan jakaminen on huomiotalouden aikana luonnollisesti myös merkittävä osa bisnestä. Jokainen yrittäjä haluaa kertoa onnistumisistaan.

Unt johdattaa Käärmannin Slush-hallin nurkkapöytään Tivi-lehden haastatteluun.

– Vau, Käärmann huudahtaa, kun toimittaja Sanna Leskinen kertoo kirjoittavansa muistiinpanot käsin muistivihkoon.

Haastattelu sujuu Käärmannilta rutiinilla. Hän pyörittelee Motorola-kännykkäänsä käsissään ja kertoo ajatuksiaan Transferwisen tulevaisuudesta. Marek Unt istuu vieressä, seuraa vuoroin keskustelua ja vuoroin taas näpyttelee puhelintaan. Poissa on yritysjättien viestintäjohtajiin usein liitettävä jäykkä haukkamaisuus.

Tivin haastattelusta Käärmann ja Unt rientävät yhdysvaltalaisen CNBC-talousuutiskanavan haastattelukopille, joka sijaitsee viereisellä seinustalla ja muistuttaa isoa akvaariota.

Kristo Käärmannista otetaan kuvia kaikkialla, minne hän menee.
Kristo Käärmannista otetaan kuvia kaikkialla, minne hän menee.Milla Vahtila / Yle

Käärmann riisuu studiovalojen hohteessa pikkutakkinsa. Unt katselee kulisseista, kun CNBC:n Nancy Hulgrave haastattelee Käärmannia.

Kello on 11, ja Käärmann on ehtinyt kertoa Transferwisen tarinan pähkinänkuoressa jo kahdesti. Käärmann lorottaa aamupäivän seuraavan kahvinsa pahvimukiin ja löytää vapaan pöydän Slush-kansan keskeltä.

Perinteisten rahavaltiaiden haastaja

Transferwise aikoo haastaa pankit tosissaan, Käärmann sanoo, olla rahamaailman Uber tai Skype.

– Pankit perivät 300 miljardia euroa valuutanvaihtokuluja vuodessa, ja se ei ole ok. Meille se on ongelma, jota nyt ratkomme. Tavoitteemme on vapauttaa raha rajoista, Käärmann sanoo.

Onko Lontoossa asuminen elinehto maailmanvalloitusyritykselle? Olisiko Käärmann yhtä kunnianhimoinen, jos hänen yrityksensä toimisi vain Tallinnassa tai vaikka Helsingissä?

– Ehkä olisi vaikeampi muistaa olevansa maailmanmarkkinoilla, jos toimisimme vain Tallinnassa. Lontoossa se on automaattista, Käärmann sanoo.

Unt kertoo, että Virossa Transferwisea verrataan Skypeen. Virolaisten ohjelmoijien ja ruotsalaisten yrittäjien kokoama nettipuheluyhtiö edustaa virolaisille samaa kuin Nokia suomalaisille – kumpikin on asemoitunut palaksi kansallista identiteettiä, ja kummallekin odotetaan seuraajaa kuin kuuta nousevaa.

Transferwisen tavoitekin on täsmälleen sama kuin Skypellä aikanaan: niitata perinteisten toimijoiden perimät kustannukset olemattomiksi ja laajentua koko maailmaan.

– Ei meidän tarvitse etsiä seuraavaa Skypeä. Tai mieluummin sitten kymmenen Skypeä. Samoin on hienoa, että Suomessa puhutaan Nokian jälkeen Supercellistä ja muusta pelibisneksestä, Käärmann kuittaa.

Transferwisea on kritisoitu siitä, että sen ympärillä pyörii kuplan uhka. Yritystä on nopeaan tahtiin pumpattu laajemmaksi ja laajemmaksi, vaikka kriitikoiden mukaan sen perimät kuluttajamaksut eivät mahdollista kovin suuria tuottoja. Samalla yrityksen mainonta on aggressiivista, millä se on onnistunut haalimaan itselleen käyttäjiä.

Käärmannin vastaus kritiikkiin on, että Transferwise on "kapinassaan" pisimmällä. Sen tavoite on muuttaa markkinaa ruotsalaisen tietokantayrityksen MySQL:n esimerkin mukaisesti.

– MySQL oli pieni yritys, joka tarjosi palveluaan ilmaiseksi, muutti kymmenen miljardin dollarin markkinat kahden miljardin dollarin markkinoiksi ja otti sitten siitä itse miljardin. Minulla on sama ajatus, se että markkinoiden muuttuminen hyödyttää kaikkia, Käärmann sanoo.

Sun Microsystems osti MySQL:n miljardilla dollarilla vuonna 2008. Teknologiamaailma on täynnä tarinoita, onnistuneita ja epäonnistuneita.

Kristo Käärmann ja Transferwisen viestintäjohtaja Marek Unt valmistautumassa puheeseen Slushin päälavan takana.
Kristo Käärmann ja Transferwisen viestintäjohtaja Marek Unt valmistautumassa puheeseen päälavan takana.Milla Vahtila / Yle

Kultainen neuvo

Kello 11.50 Käärmann ja Unt kävelevät päälavan eli Silver Stagen takahuoneeseen, ja Käärmann vilkaisee vielä lunttilappujaan. Puolen tunnin päästä on aika nousta lavalle monisatapäisen ulkoisesti rennon mutta menestystarinoita janoavan yleisön eteen.

Haastattelijana toimiva teknologiasijoittaja Toby Coppel kättelee Käärmannin, ja heti perään paikalle ilmestyy toinenkin kättelijä.

– Aa, sä olet se Transferwisen Kristo. Onpa kiva vihdoin nähdä, Slushin entinen pääjärjestäjä ja Wolt-yrityksessä nykyään toimiva Miki Kuusi tervehtii.

Mustapaitaiset järjestäjät ohjaavat puhujia eteenpäin kuin liukuhihnalla. Käärmann kuvataan, jotta hänen kuvansa saadaan jättinäytölle puheenvuoron alkaessa, ja äänimies asentaa hänelle headset-mikrofonin.

Kuusi ja Käärmann keskustelevat hetken Slushin tunnusluvuista, 15 000 osallistujasta ja lähes 2 000 vapaaehtoisesta. Sitten Käärmann ja Coppel katoavat odotustilaan, putkahtaakseen kymmentä minuuttia myöhemmin lavalle.

Noin tuhatpäinen kuulijajoukko kuulee tarinan, jonka kertominen on alati osa Käärmannin työtä.

– Transferwise alkoi henkilökohtaisesta ongelmastani. Asuin ystäväni kanssa Lontoossa, ja meitä ärsyttivät liian suuret valuutanvaihtokulut. Niinpä päätimme tehdä asialle jotain...

Käärmannin tunteville juoni on jo tuttu. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin esitys kääntyy loppuunsa. Coppel pyytää Käärmannia antamaan aloitteleville kasvuyrittäjille vinkkejä, mikä kiinnostaa valikoitunutta yleisöä.

– On vaikeaa antaa suoria neuvoja, Käärmann aloittaa.

– Mutta yksi asia on, että kaikki stressaavat nykyään rahankeruusta. Me olimme onnekkaita, kun kehitimme tuotettamme kahden vuoden ajan kaikessa rauhassa ilman paineita rahasta. Tämä on ehkä pieni juttu, mutta kannattaa mieluummin rakentaa tuotetta ensin valmiiksi ja ajatella rahaa vasta sitten.

Yleisö antaa aplodit, Käärmann poistuu hymyillen lavalta ja ensimmäisen kerran päivän aikana hänellä on hetki vapaa-aikaa.

Rento olemus, kova työmoraali

Käärmann istahtaa vielä yhteen radiohaastatteluun. Lontoon-lento lähtee kahden tunnin päästä. Unt tarkkailee kelloaan, mutta mikään muu kaksikon olemuksessa ei viesti kiireestä.

Lyhyellä vapaahetkellään Käärmann kävi tervehtimässä suomalaisen Holvi-yrityksen perustajaa Tuomas Toivosta. Holvi kuuluu samaan perinteisten pankkien haastajien leiriin kuin Transferwise. Miehet ehtivät keskustella läpi finanssiteknologian viimeisimmät käänteet.

– Ollaan tunnettu hyvin vuodesta 2011, jolloin oltiin samassa seedcamp-ohjelmassa. Yllättävän hyvin heillä on mennyt ajatellen sitä, että finanssialalla on paljon sääntelyä ja palveluita on aiemmin markkinoitu lähinnä yrityksille. Mutta heillä on aika räväkkää markkinointia, ja he ovat onnistuneet kuluttaja-asiakkaiden koukuttamisessa, Toivonen sanoo.

Slushin arvo on Käärmann mukaan juuri vastaavissa tapaamisissa ja yhteishengessä. Hänen mukaansa Slush on kurkistus huomiseen.

– Tämä on arvokas tapahtuma Suomelle. Kun me aloitimme, tällaisia ei Euroopassa oikein ollut, hän sanoo.

– Uskon, että olemme teknologiavaltaisen aikakauden alussa. Ne asiat, joita näemme täällä tänään, voivat määrittää sitä miten elämme kymmenen vuoden päästä.

Käärmannin rennon ulkokuoren alla piilee kova työmoraali. Hän on kerännyt yli 80 miljoonan euron edestä sijoituksia, eli häneen uskotaan. Kai siihen liittyy hypentäyteistä startup-juhlaa? Miten Käärmann juhlisti esimerkiksi sitä, että Richard Branson sijoitti rahaa juuri hänen yritykseensä?

– Hymyilin. Olin tietysti nöyrästi onnellinen siitä, että hän uskoi meihin. Mutta ei Transferwisessa juhlita sijoituksia, sillä ei niitä minusta kuulu juhlia. Ne ovat vasta alkupiste työlle. Silloin kyllä tapaamme juhlia, kun saamme uuden maan ja valuutan valikoimaamme, Käärmann sanoo.

Kylpemällä samppanjassa?

– No, kiitämme tietysti työntekijöitä. Ja tarjoamme ehkä suklaata konttorilla.

– Meillä on yleensäkin paljon karkkia konttorilla, Unt täydentää.

Kristo Käärmann pitämässä puhetta Silver Stage -päälavalla.
Kristo Käärmann pitämässä puhetta Silver Stage -päälavalla.Jussi Ratilainen / Slush 2015

Miksi juuri Viro?

Jäljellä on enää perinteinen kysymys. Virossa on paljon kasvuyrityksiä, ja julkisen hallinnon internet-palvelut ovat Suomea edellä.

Käärmann on nähnyt koko uuden Viron kehityksen. Mistä Viron rynnistys johtuu?

– Meillä ei ollut mitään 1990-luvun puolivälissä, kun olin teini. Ei ollut pankkeja, ei teollisuutta, ja jotenkin maagisesti saimme pystyyn hallituksen ja aikaan lait. Kaikki piti aloittaa itsenäistymisen jälkeen tyhjästä, Käärmann sanoo.

– Kaikki joilla oli kädet ja jalat alkoivat tehdä jotain autotallissaan tai missä hyvänsä. Minun sukupolveeni iskostui se henki, että asioita voidaan tehdä tyhjästä ilman pitkää ansioluetteloa tai rikasta isää.

E-Estonia-kojusta kerrotaan, että heidän tietokannassaan on 400 kasvuyritystä.

Heistä ehkä tunnetuimman johtajalla on ennen Slushista poistumistaan vielä edessään ongelma, joka ei ole suuri mutta erittäin akuutti.

– Voikohan noita pasteijoita ottaa, hän pohtii Untille.

Voi, Käärmann päättää itse ja nappaa lautasliinaan pasteijan, ensimmäisen purtavansa hotelliaamiaisen jälkeen.

– Nautin tällaisista päivistä. Haluan, että asiat tapahtuvat juuri näin, nopeassa rytmissä, hän sanoo.

– Nopeus on kasvuyrityksissä kaikki kaikessa. Mitä nopeammin asiat tapahtuvat, sen parempi.

Tasan viisi tuntia on kulunut. Miljardin dollarin potentiaalilla polttomerkittyä yritystä pyörittävä mies poistuu rakennuksesta.