Suomalaisesta metsästä uusi kirja: Satoennusteistaan tutulle Kauko Salolle metsä on aarreaitta

Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo kaipaili vuosikausia metsäkirjaa, johon olisi koottu mahdollisimman kattavasti suomalaisen metsän käyttömahdollisuuksia vaikutuksineen. Kun sellaista ei ollut, Salo päätti toimittaa teoksen kollegoineen. Lähes sadan kirjoittajan yli kolmesataasivuinen teos on nyt julki.

luonto
Kauko Salo
Erkki Oksanen / Luke

_Metsä - Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut _-kirjaan on koottu kaikille sopivia vinkkejä siitä, miten ihminen voisi hyödyntää metsää, että elämä metsässä olisi mukavaa muillekin, kuin ihmisille.

Kirjassa piirtyy esiin ihmisen kuva; mihin kaikkeen metsässä vaikutamme, ja miten.

Kirjan kantavana ajatuksena on Luonnonvarakeskuksen vanhemman tutkijan Kauko Salon toive:

– Metsä on aarreaitta. Opi käyttämään sitä.

Metsätietokirjan tekijöinä on 97 metsä- ja ympäristöalan tutkijaa, opettajaa ja asiantuntijaa kokoaa tuoreimman tutkimustiedon metsän ekosysteemipalveluista noin 70 artikkeliin.

– Rima asetettiin korkealle. Tavoitteena on ollut kirja, joka palvelee mahdollisimman selkeästi kaikkia tahoja. Koululaiset, opiskelijat, metsäalan ammattilaiset, yrittäjät, virkamiehet ja tavalliset suomalaiset mökkiläiset ja metsässä kulkijat ovat kirjan kohderyhmää, kertoo Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo.

Metsästystä bittiavaruudesta

Kirjaa on koottu virallisesti viimeiset kaksi ja puoli vuotta, mutta sen sisältö ja muoto on hautunut tutkija Kauko Salon mielessä jo vuosikymmenet.

– Olen kaipaillut tällaisen teoksen perään jo 80-luvulta lähtien, jolloin aloin opettaa opiskelijoita silloisessa Joensuun yliopistossa. Kalvosulkeisten varaan rakennetut oppitunnit olivat turhan työläitä koostaa, ja tällainen selkeä teos olisi varmasti helpottanut myös opiskelijoiden pääsyä syvempään aihepiiriin, Salo toteaa.

Joensuulaisilla professoreilla, opettajilla ja entisen Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoilla on teoksessa erittäin suuri rooli. Yli puolet kirjoittajista on Joensuusta.

– Sellainenkin vaihe kirjan koostamisessa oli, että lähes kolmasosa kirjoitetusta materiaalista katosi bittiavaruuteen. Tietokoneohjelmia yhdisteltiin Luonnonvarakeskuksen syntyessä. Onneksi kaikki tekstit saatiin lopulta metsästettyä takaisin, tutkija Salo kertoo.

Vuoden 2015 alussa Metsätutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus yhdistyivät Luonnonvarakeskukseksi.

Suomalaisilla on yhä metsä sielussaan

Suomalainen ihminen ei ole vielä vieraantunut luonnosta, vaan on yhä metsäläinen, jolla on tavalla tai toisella metsä sielussaan. Tätä mieltä on suomalaisten luontosuhdetta työssään aitiopaikalta seuraava tutkija Kauko Salo.

Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Salo on työstänyt jo usean vuoden ajan satoennusteita, joita marjastajat ja sienestäjät ovat tottuneet odottamaan sulan maan aikaan. Ennusteet eivät ole hihasta ravisteltuja, vaan pohjautuvat tutkimustietoon.

Tutkimuspohjaisia ovat myös satokauden päätteeksi tehdyt arviot siitä, paljonko satoa lopulta hyödynnettiin, ja ketkä marjoja ja sieniä mitenkin paljon saivat talteen.

– Tämä vuosi on ollut kertakaikkinen ennätysvuosi alkukesän sateista huolimatta. Hyvä se oli myös ulkomaalaisille poimijoille, jotka poimivat arvioni mukaan noin 12,5 miljoonaa kiloa mustikkaa ja puolukkaa. Määrä on 20 prosenttia koko talteen otetusta sadosta, ja tähänastinen ennätys, Kauko Salo kertoo.