Ambulanssi ääntää kuin valtamerilaiva – Amerikassa ei tiedä, onko tulossa hälytysajoneuvo vai jäätelöauto

Miltä tuntuisi kuulla valtamerilaivan sumutorvi keskellä vilkasta risteystä? Entä rintakehää värisyttävä matala ääni, joka säpsäyttää kuulokekuutelijan katsomaan ympärilleen? Tällaisia ääniä käytetään hälytysajoneuvoissa maailmalla, osin myös Suomessa.

Kotimaa
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ambulanssi lähdössä hälytysajoon.
Esa Huuhko / Yle

Ambulanssien äänet koostuvat suunnilleen samanlaisista perusäänistä pitkin maailmaa. Suomessa perusäänistä tunnistaa hälytysajoneuvon, mutta maailmalla on käytössä myös erikoisempia ääniä.

Ambulansseja valmistava iisalmelainen Profile Vehicles toimittaa hälytysajoneuvoa pitkin maailmaa. Myyntijohtaja Jari Mononen kertoo hälytysäänien koostuvan kolmesta perusäänestä. Perusääniä ovat YELP (siirryt toiseen palveluun), eli nopea äänimerkki, jossa korkea ja matala taajuus vaihtelevat, HI/LO (siirryt toiseen palveluun) eli perinteinen ”piipaa – puupää” -äänimerkki ja WAIL (siirryt toiseen palveluun), eli pitkä ujellus.

Monosen mukaan Suomessa ambulanssit ja pelastustoimi käyttävät noita kolmea ääntä, joita kuljettaja voi vaihdella tarpeen mukaan joko manuaalisesti tai automaattiohjelmalla. Poliisi käyttää vain HI/LO ja YELP ääniä jotka vaihtuvat yleensä automaattisesti muutaman sekunnin välein.

Matalaa murinaa kuulokekorville ja valtamerilaivan sireeniä ruuhkaristeyksiin

Suomessakin on muutamissa paikoissa käytössä niin sanottu AIRHORN -ääni (siirryt toiseen palveluun), eli kovaääninen ja erottuva, ”sumutorvityyppinen ääni”, jota käytetään muun muassa vilkkaasti liikennöidyillä risteysalueilla/ruuhkissa.

Maailmalle on myös lähtenyt Rumbler -sireenillä (siirryt toiseen palveluun) varustettuja autoja. siinä ääni on niin matala, että ääniaallot tuntuvat ihmisen vartalossa värinänä. Näin saadaan kiinnitettyä myös kuulokkeet korvilla kulkevan tai huonokuuloisen henkilön huomio. Vastaavalla periaatteella toimii myös niin sanottu Howler -sireeni. (siirryt toiseen palveluun)

Ensihoitopäällikkö ei innostu ”jäätelöautoista”

Kainuun sote-kuntayhtymän ensihoidon päällikkö Jukka Angerman ei innostu soittamaan Rumbler-humppaa omissa autoissa. Hänen mukaansa Suomessa ei ole lain tasolla tarkasti säädetty, millaista ääntä hälytysajoneuvon on pidettävä. Silti äänivalikoima on pysynyt kohtuullisena, sanoo Angerman.

– Hälytysäänen on oltava selkeästi erottuva normaalista taustaäänestä ja -melusta. YouTubesta voi katsella vaikka amerikkalaisia videoita, jossa hälytysajoissa äänivalikoima on huomattavasti laajempi. Välillä sotkee, että onko sieltä tulossa perinteinen hälytysajoneuvo vai onko kyse jostain jäätelöautosta, kritisoi Angerman.

Kuntayhtymällä ei ole autoissaan Rumbler- tai Airhorn -sireenejä. Angerman suhtautuu kriittisesti äänivalikoiman lisäämiseen. Kun äänivalikoima on suppea, äänet mielletään viranomaistoiminnaksi.

Jos autoilijalla on vaikkapa rengasmelua ja stereot päällä, saa siihen joskus ajaa hyvinkin lähelle.

Jukka Angerman

– Kyllä kuljettajan vastuu ja rooli korostuu entistä enemmän, kun väki vanhenee ja tulee enemmän huonokuuloisia tai nuoria, joilla on kuulokkeet korvilla. Kuljettajan pitää aina osata ennakoida.

Hälytysajoon lähdetään, kun kyse on ihmisen henkeen tai terveyteen vaikuttavasta tilanteesta

– Vaikka hälytysajossa on lain mukaan lupa poiketa liikennenopeuksista, niin aina tärkeämpää on perillepääsy ja sen avun saaminen kohteeseen. Mitkään valot ja äänet eivät tule poistamaan kuljettajan vastuuta tai kumoamaan fysiikan lakeja, joita vaihtelevat kelin mukaan.

Pyritään välttämään ylimääräistä melua, hieman lakia kyseenalaisesti kiertäen, jos tiet ovat rauhallisia ja tyhjiä.

Jukka Angerman

Sireenit ulvovat ambulanssin keulalla 100 – 120 desibelin voimalla. Varsinkin kaupunkialueella tulee tilanteista, jossa äänen tulosuuntaa on hankala aluksi hahmottaa jalan tai pyörällä liikkuessa. Myös maatiellä tulee tilanteita, jossa ääni ei auton sisälle kuulu helposti.

– Jos autoilijalla on vaikkapa rengasmelua ja stereot päällä, saa siihen joskus ajaa hyvinkin lähelle. Myös täysperävaunullisen rekan koppiin ei ääni välttämättä kuulu. Heillä on ongelma myös se, etteivät he pysty aina väistämään, eli tien leveys loppuu kesken. Perusohje on, että välillä pitää muistaa katsoa myös peileihin, onko siellä takana tulossa jotain sinistä välkettä, sanoo Angerman.

Ääntä ei voi vääntää hiljaisemmalle tai isommalle

Hälytysäänen voimakkuus on ensihoidon yksiköissä vakio, sanoo Angerman. Käytännössä häilytysajoja ajetaan yön hiljaisina tunteina ilman äänimerkkiä.

– Pyritään välttämään ylimääräistä melua, hieman lakia kyseenalaisesti kiertäen, jos tiet ovat rauhallisia ja tyhjiä. Ajetaan pelkillä hälytysvaloilla. Jos lakia kirjaimellisesti lukee, niin joka ikinen hälytysajo pitäisi olla sekä ääni- että valomerkein selvästi erottuvaa ajoa.

Samanlainen käytäntö on myös maatiellä pidemmillä kuljetusmatkoilla, sireeni ei huuda koko ajan.

– Se kytketään päälle jos on ohitettavaa liikennettä. Kyllä se siellä ambulanssin ohjaamossakin alkaa tunnin matka Suomussalmelta Kajaaniin tuutaa -ääntä kuunnellen tehdä tietynlaista painetta, ettei tuota jaksa kuunnella, sanoo Angerman.