Miljoonalla suomalaisella on sairausvakuutus – Mitä niille tapahtuu sote-sopan jälkeen?

Yli miljoonalla suomalaisella on yksityinen sairauskuluvakuutus. Mitä tapahtuu vakuutuksille uudessa sote-mallissa? Sitä eivät tiedä tarkkaan vielä asiantuntijatkaan, sillä sote-mallin tarkat raamit ovat vielä rakentamatta.

Kotimaa
Sairaanhoitajat käyttävät tietokonetta yksityisellä lääkäriasemalla Helsingissä.
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Suomalaisista lapsiperheistä puolella on yksityinen sairausvakuutus. Aikuisilla vakuutus on joka viidennellä eli yli miljoona suomalaista vakuuttaa itsensä sairauden varalta. Luvut perustuvat Itä-Suomen yliopiston vuoden 2014 tutkimukseen, jota rahoittivat Kela ja Finanssialan Keskusliitto.

Mitä tapahtuu yksityisille vakuutuksille sote-uudistuksen jälkeen? Kelan terveysturvan ja kuntoutuksen tutkimuspäällikkö Hennamari Mikkolan mukaan yksityisten vakuutusten roolia ei voi tietää, sillä sotemalli on vielä kesken. Karkean arvion mukaan vakuutusten ottaminen voisi vähentyä, jos julkisin varoin maksettava terveydenhoito on tulevaisuudessa kattava.

– Jos järjestelmä paranee, voisi ajatella, että lasten yksityiset saurauskuluvakuutukset vähenevät jonkin verran, arvioi tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.

Samansuuntaisen arvion antaa Finanssialan Keskusliiton johtaja Timo Silvola.

– Jos valinnanvapaus toimisi kuin sveitsiläinen kello ja kaikki menisi hyvin, niin tottakai se vähentää tarvetta sairauskuluvakuutuksille, havainnollistaa Silvola.

Mitä palveluja valinnanvapaus koskee?

Vakuutusten rooliin vaikuttaa olennaisesti se, miten kattavasti valinnanvapauden nojalla saa valita eri palveluja. Saako valinnanvapauden nimissä valita vapaasti vain perusterveydenhuoltoa vai voiko käyttää myös joitakin erikoislääkäripalveluja.

– Esimerkiksi silmälääkäri ja gynekologi. Meillä on paljon ihmisiä, jotka käyttävät näitä palveluita maksamalla omasta pussistaan. He saavat näistä hoidoista pienen Kela-korvauksen. Jos nämä erikoislääkäripalveluja käyttävät ihmiset siirtyvät uudessa sote-mallissa käyttämään julkisen puolen palveluja, siitä tulee kallis lasku veronmaksajille, arvioi kansantaloustieteen tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.

Mikkolan mukaan Kelan korvaamien yksityisten lääkäripalvelujen, tutkimusten ja hoidon omavastuut ovat nykyisessä järjestelmässä yli 500 miljoonaa euroa.

Professori Mikkola nostaa esille asiakkaan omavastuun eli sen, kuinka paljon hoidosta joutuu itse maksamaan. Tämä on vielä avoin kysymys. Hoidon hintalappu ohjaa väistämättä sitä, mistä ihmiset hakevat hoitoa.

– Onko omavastuu terveyskeskuksessa ja yksityisellä puolella sama?, kysyy Mikkola.

Hoitoon ilman jonoja

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan yleisin syy ottaa vakuutus on se, että hoitoon halutaan päästä mahdollisimman pian jonojen ohitse.

– He ostavat aikaa eli haluavat päästä hoitoon heti, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Hennamari Mikkola.

Yksi sote-uudistuksen syistä on se, että jonoja halutaan lyhentää. Jos tavoite onnistuu, voi osa nykyisistä vakuutetuista olla tyytyväisiä palveluihin ja jättää vakuutuksen hankkimatta. Toisaalta aina löytynee ihmisiä, jotka haluavat päästä hoitoon mahdollisimman pian – maksoi mitä maksoi.

– Uskoisin, että yksityisten vakuutusten tarjoajille jää edelleen markkinat, sanoo professori Mikkola.

Miten iäkkäitä hoidetaan tulevaisuudessa?

Osana sotea tullaan määrittelemään palvelulupaus. Palvelulupaus määrää tulevaisuudessa, saako Pirkko kipeään polveensa julkisin varoin vain kipugeeliä, määrätäänkö hänelle kipulääkkeitä vai kuvataanko ja leikataanko polvi.

Finanssialan Keskusliiton johtaja Timo Silvola nostaa esille vanhempien ihmisten aseman tulevassa järjestelmässä. Eli hoidetaanko Pirkko kuntoon julkisin varoin, jos hän on 67-vuotias?

– Tuleeko meille erilaiset terveydenhuollon markkinat, jotka koskevat erityisen kalliita, ja vähän halvempiakin, hoitoja sellaisten ihmisten osalta, joille niitä ei olla valmiita antamaan korkean iän takia, pohtii Finanssialan Keskusliiton johtaja Timo Silvola.

Vakuutusyhtiöitä kiinnostaa nimenomaan, mitä jää palvelulupauksen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiöiden tarkoituksena on tarjota yksityisiä sairausvakuutuksia niitä riskejä varten, joita julkisin varoin hoidetaan vakuutusyhtiöiden mielestä heikosti, hitaasti tai ei ollenkaan.

Tilastokeskuksen vuoden 2013 aineiston mukaan kaikista varakkaimpia Suomessa ovat 65–74 -vuotiaat. Todennäköisesti vakuutusyhtiöt tulevat tarkkailemaan, kuinka palvelulupaus tullaan määrittelemään vanhuspalveluissa.

Vakuutukset säästävät verovaroja

Tutkimusten mukaan yksityisen vakuutuksen hankkineet ovat keskimääräistä varakkaampia ja koulutetumpia. Kelan terveysturvan ja kuntoutuksen tutkimuspäällikkö Mikkola ei pidä yksityistä vakuutustoimintaa yksiselitteisesti haitallisena terveydenhuollon järjestelmälle.

– Yksityiset sairausvakuutukset tavallaan säästävät veronmaksajien rahoja. He ovat usein varakkaampia ja he maksavat itse siitä, minkä toisille maksaa veronmaksaja. Mutta jos toiminta paisuu liian suureksi, se eriarvoistaa ihmisiä. Yksityisillä vakuutusmarkkinoilla voisi olla pieni osuus, muotoilee Mikkola.

Finanssialan Keskusliiton mukaan yksityisten sairausvakuutuksen osuus terveydenhoidon kokonaiskustannuksista on nykyisin alle kaksi prosenttia.

Mitä tapahtuu työterveyshuollolle?

Tutkimusprofessori Mikkolan mukaan yksi oleellinen kysymys on, kuinka työterveyshuolto tullaan järjestämään tulevaisuudessa. Säilyykö järjestelmä vai puretaanko se? Jos järjestelmä puretaan, mihin työterveydenhuoltoa käyttävät asiakkaat siirtyvät – verorahoin kustannettavaan terveydenhoitoon vai vakuutusyhtiöiden asiakkaiksi?

Työterveyskuluja rahoittavat tällä hetkellä pääosin työnantajat. Lisäksi työntekijä saa hoitoonsa Kela-korvausta, josta palkansaajat rahoittavat 30 prosenttia ja työnantajat 70 prosenttia.

– Eli käytännössä työterveyshuollossa ei ole valtion verorahaa tällä hetkellä yhtään, tiivistää professori Mikkola.

Professori Mikkola arvioi, että terveydenhoidon kustannukset kasvavat, mikäli työterveyshuolto puretaan ja sen piiriin kuuluneet ihmiset valitsevat vapaasti uuden hoidon.

– Siitä tulee iso lasku tähän systeemiin. Jostakin pitää löytyä lisää rahaa, pohtii professori Mikkola.