1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sota

Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari: Jätetyt kodit, tuhotut sillat

Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari ovat tehneet kirjassaan hienoa perustutkimusta, jonka näkökulma on perinteisestä sotahistoriasta poikkeava tavallisen ihmisen näkökulma, toteaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

sota
Jätetyt kodit - tuhotut sillat
Uunituoreita kirjoja. "Jätetyt kodit - tuhotut sillat" on yli 400-sivuinen ja runsaasti kuvitettu teos Lapin sodasta. Otavan kustantamassa kirjassa avautuu uudenlainen näkökulma Lapin sotaan ja siinä myös kumotaan saksalaissodasta olevia myyttejä.Veikko Erkkilä

Juttelin usein kalareissuilla isäni kanssa sota-ajasta Kemissä. Isä eli 1926 syntyneenä aikuisuuden kynnyksellä mutta hän ei joutunut kuitenkaan sotaan. Häntä kiinnostivat tuolloin saksalaiset myös naistenmiehinä. Siinä he olivat jäyhiä suomalaisia ainakin askeleen edellä. Tämän seurauksena isän sisko teki monen muun tavoin lapsen saksalaiselle. Neuvostoliittoon 1930-luvulla lähteneen jälkeläisenä tätini sai sodan jälkeen tylymmän kohtelun kuin muut saksalaismorsiamet ja asui vuosia Ruotsissa.

Lapin sodasta ja saksalaisajasta Pohjois-Suomessa on monia myyttejä. Veikko Erkkilän ja Pekka Iivarin teos Jätetyt kodit, tuhotut sillat alaotsakkeena Lapin sodan monta historiaa rikkoo näitä myyttejä. Kirjan on kustantanut Otava. Veikko Erkkilä on toimittaja, joka on kirjoissaan käsitellyt sota-aikaa ja sen kauheuksiin. Pekka Iivari puolestaan on kansainvälisen turvallisuuden asiantuntija ja tietokirjailija.

Evakkojen määränpää oli Pohjanmaalla

70 vuoden takaiset ajat elävät lukuisten lappilaisten mielissä ja niistä on kerrottu myös nuoremmille sukupoville. Suomen ja Neuvostoliiton välinen aselepo solmittiin 4.9.1944. Aselevon ehdoissa määrättiin suomalaiset riisumaan saksalaisjoukot aseista ja ajamaan Suomesta syyskuun puoliväliin mennessä. Suomalaiset viranomaiset aloittivat välittömästi Pohjois-Suomen itäisten kuntien evakuoinnin, koska neuvostojoukkojen paine saksalaisjoukkoja kohtaan Pohjois-Suomen rintamilla oli voimakas.

Evakkojen määränpää oli Pohjanmaalla. Lapin läntisten kuntien väestö evakuoitiin kuukautta myöhemmin Ruotsiin Lapin sodan ollessa jo käynnissä. Evakuointia vaikeuttivat saksalaisjoukkojen samanaikainen vetäytyminen ja sotamateriaalin siirrot, vaikka saksalaiset myös auttoivat evakuointia. Siitä oli sovittu yhdessä suomalaisten kanssa, jotta vältettäisiin avoin sota entisten aseveljien kesken.

Neuvostoliiton johtama valvontakomissio seurasi Pohjois-Suomen tapahtumia. Se oli tyytymätön toimien hitauteen, vaati oikeita sotatoimia, uhkasi jopa Lapin miehityksellä. Saksalaisten epäonnistunut maihinnousu Suursaareen 15. syyskuuta, jossa neuvostokoneet tukivat suomalaisia, tarjosi suomalaisille syyn muuttaa taktiikkaa. Pohjois-Suomen joukkojen komentaja Hjalmar Siilasvuo katkaisi neuvotteluyhteydet saksalaisiin.

Sotatoimet entisten aseveljien välillä alkoivat Pudasjärvellä 28. syyskuuta ja lopullinen sota Röytän maihinnousulla lokakuun alussa. Varsinaista sotaa käytiin joulukuun 5. päivään asti. Tuolloin saksalaiset ryhmittyivät Lätäsenolle rakennettuihin Stormbock-asemiin. Asemasodan suojassa saksalaisten pääjoukot saattoivat vetäytyä rauhassa Pohjois-Norjasta etelään. Lapin sota päättyi 27.4.1945, jolloin saksalaiset vetäytyivät Suomesta. Lapin sodan päättymispäivää on vietetty Kansallisena veteraanipäivänä vuodesta 1987 alkaen.

Karja oli ihmisten arvokkainta omaisuutta

Veikko Erkkilän ja Pekka Iivarin kirjan yksi ansio on siviilien, varsinkin nuorten tyttöjen ja poikien kokemusten selvittelyssä. Nuoret kuljettivat kävellen monesti metsiä pitkin karjaa, koska muita kuljettajia ei ollut. Karja oli ihmisten arvokkainta omaisuutta. Surkuhupaisaa on se, etteivät nuoret pojat ole koskaan saaneet julkista tunnustusta arvokkaasta työstään karjankuljettajina.

Nuorten omat kokemukset olivat toisaalta pelottavia mutta myös innostavia, olivathan monet ensimmäistä kertaa etäämmällä kotoa. Kirjassa kerrotaan myös, ettei koko Lappi tuhoutunut sodassa. Monet syrjäisemmät kylät eri puolilla Lappia säilyivät lähes vahingoitta. Mielestäni spekulointi evakuoinnin tarpeellisuudesta on kuitenkin tarpeetonta, koska viranomaiset toimivat kovassa paineessa ja kiireessä. Aikaisempien evakuointien virheet olivat opettaneet heidät varovaisiksi.

Yksi tosiasia saksalaisaikoja kaiholla muistelevilta ja aseveljien välistä sotaa arvostelevilta on unohtunut. Lapin sodan aikaan maailmansota oli vielä kesken ja Saksa oli suurin syyllinen koko sotaan. Liittoutuneet eivät varmasti halunneet vastaansa Lapista pakenevia 200 000 saksalaissotilasta ja heidän kalustoaan sodan muilla taistelukentillä Euroopassa. Vaatimukset saksalaisten tuhoamisesta nimenomaan Suomessa ovat tältä kannalta vähintäänkin ymmärrettäviä.

Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari ovat tehneet kirjassaan Jätetyt kodit, tuhotut sillat hienoa perustutkimusta, jonka näkökulma on perinteisestä sotahistoriasta poikkeava tavallisen ihmisen näkökulma. Siitä heille ansaittu kiitos.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja.

Lue seuraavaksi