Etnokaupat tarjoavat sitä, mitä automarketeista on turha etsiä

Etnisessä ruokapuodissa käynti voi olla kantasuomalaiselle seikkailu, mutta monet maahanmuuttajat suosivat pieniä kivijalkakauppoja ihan käytännön syistä: tuotteet ovat tuttuja ja palveluakin saattaa saada omalla kielellä.

Kotimaa
Riisisäkkejä oululaisen etnisen ruokakaupan hyllyssä
Marokkolaissyntyinen Malika Ouchbab esittelee etnisen ruokakaupan tarjontaa toimittaja Kati Jurkolle.

Etniset ruokakaupat ovat monelle kantasuomalaiselle niin eksoottisia paikkoja, että niihin ei välttämättä uskalla mennä edes sisälle. Tai jos menee, ei ehkä tunnista, mitä tuotteita purkeissa ja purnukoissa on.

Oulusta löytyy tällä hetkellä ainakin puolenkymmentä etnistä ruokakauppaa, joissa puhutaan vaihtelevasti suomea ja englantia. Oppaakseni Oulun Tuirassa sijaitsevaan Asian Marketiin lähtee marokkolaissyntyinen Malika Ouchbab.

– Käyn täällä ainakin kerran viikossa, ja jos tulee vieraita niin kolmekin kertaa. Ostan ruoanlaittotuotteita, hän kertoo.

Kun astumme sisään kauppaan räntäsateiselta kadulta, tuntuu kuin palaisin aikaan, jolloin kivijalkakaupat olivat vielä voimissaan.

Appelsiininkukkavettä

Kapeiden käytävien varsilla kohoavat korkeat hyllyrivistöt, ja tuore kauppias pitää kassapistettä ikkunan ääressä. Hän toivottaa meidät tervetulleiksi ja puhuu onnekseni aika hyvin suomea. Malikan kanssa hän juttele arabiaksi, ja olen kuulevinani vielä jotain kolmattakin kieltä.

– Tässä on minttuvettä. Jos en löydä minttua kaupasta, voin käyttää tätä teen mausteeksi. Se on tosi vahvaa, Malika esittelee.

Vaikka osaan ihan hyvin suomea, niin minulle on helpompi asioida täällä, koska löydän tarvitsemani tuotteet heti esimerkiksi arabiaksi kirjoitettuna.

Malika Ouchbab

Hän ostaa etnisistä kaupoista tuotteita, joita ei tavallisista marketeista saa.

– Säilykeminttu, appelsiininkukkavesi, säilykehärkäpavut, jotkut mausteet ja halal-liha, vaikka sitä joskus saakin marketista, hän luettelee ja poimii tottuneesti tuotteita hyllyltä.

Appelsiininkukkavesi kuuluu marokkolaiseen keittiöön. Sillä muun muassa maustetaan pikkuleipiä ja kakkuja.

Omaan silmääni purkit ja pussit näyttävät erikoisilta. Onneksi joissakin on englanninkielistä tekstiä. Siltikään en monen tuotteen kohdalla keksi, mihin ja miten sitä käytetään.

Helpompaa shoppailua

Vaikka ketjumarkettien valikoimista löytyy nykyään eksoottisimpiakin tuotteita, Malikan askel vie usein tuttuun Tuiran kauppaan.

– Vaikka osaan ihan hyvin suomea, niin minulle on helpompi asioida täällä, koska löydän tarvitsemani tuotteet heti esimerkiksi arabiaksi kirjoitettuna. Monesti en tiedä tuotteiden nimiä suomeksi.

Etsin monesti marokkolaisia tuotteita, esimerkiksi oliiveja ja kuskusia.

Malika Ouchbab

Tiedän tunteen. Asian Marketissa olen enemmän tai vähemmän hukassa. Riisi, tee ja oliivit sentään tunnistan. Ahaa, linssejä. Linssikeitto on tuttu juttu.

Kauppareissumme aikana puodissa käy muutama kantasuomalainen ostamassa täsmätuotteita: chilikastiketta ja sushiriisiä.

Tuttujen makujen jäljillä

Malikaa johdattavat etnisiin ruokakauppoihin myös tutut maut.

– Etsin monesti marokkolaisia tuotteita, esimerkiksi oliiveja ja kuskusia. Koska olen tottunut niitä syömään ennenkin, niin ne ovat mielestäni aina parhaimman makuisia.

Pyörittelen tuotteita käsissäni. Täällä lähiruoka ei ole kova sana, vaan ruuat ovat kotoisin ympäri maailmaa: Iranista, Romaniasta, Turkista ja Libanonista. Monet tuotteet näyttävät tulleen Ouluun Ruotsin kautta.

– Nämä ovat tosi hyviä! Malika huudahtaa ja ottaa pakastimesta pussin, jossa on kanan sydämiä.

Ai niitäkö syödään?

– Sydämistä ja kanan maksasta tehdään esimerkiksi välipaloja.

Rakas harrastus ja ammatti

Suomessa kokiksi valmistunut Malika valmistaa kotona marokkolaista ruokaa, mutta hän pitää myös intialaisesta ja kiinalaisesta ruuasta. Ensimmäiset kokkauksensa hän teki lapsena Marokossa.

– Silloin äiti alkoi opettaa ruuanlaittoa. Siihen aikaan tytöt eivät käyneet paljon koulussa.

Malika on osallistunut monesti Oulussa järjestettävään Ravintolapäivän Värikäs ravintola -tapahtumaan. Seuraava tapahtuma järjestetään 21.11.

– Tarjoan siellä esimerkiksi marokkolaisia tomaattikastikkeessa haudutettuja lihapullia tomaattikastikkeessa, sipulileipää, kuskus-salaattia ja täytettyjä pikkuleipiä.

Mieleeni tulee hyllyssä pölyttyvä ruokakirja Lähi-idän ruuista. Pitääkin kaivaa se esille ja tehdä niistä jotain – vaikka semmoista lihapataa.