Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden toivotaan poistuvan maasta vapaaehtoisesti

Suomi luottaa siihen, että kielteisen päätöksen saaneet irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat haluavat itse palata kotimaahansa. Ilman palautusmaan kanssa tehtyä sopimusta pakotettu palauttaminen on edelleen ongelma.

Kotimaa
Irakilaisia turvapaikanhakijoita Lahdessa Hennalan entiseen varuskuntaan avatussa vastaanottokeskuksessa 25. syyskuuta 2015.
Turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksessa lokakuussa.Markku Ulander / Lehtikuva

Suomi pyrkii siihen, että iso osa kielteisen päätöksen saavista turvapaikanhakijoista palaisi lähtömaahansa vapaaehtoisesti.Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg arvioi keskiviikkona, että noin 60–65 prosenttia turvapaikkaa hakeneista saa kielteisen päätöksen.

Palautussopimukset ovat kuitenkin edelleen auki muun muassa Irakin ja Afganistanin kanssa. Lähtökohtaisesti valtion tulee kuitenkin ottaa vastaan omat kansalaisensa, mikäli he haluavat itse palata.

– Lähdemme siitä, että aika merkittävä osa tarttuu tähän vapaaehtoisen paluun mahdollisuuteen. Heille käytännössä tarjotaan tukea palata itse takaisin lähtömaahan. Tuen määrästä päättää maahanmuuttovirasto, sanoo maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio Sisäministeriöstä.

Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen uudelleenkotoutumista varten.

Yhteystyössä maahanmuuttoviraston kanssa vapaaehtoista paluuta organisoi kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, joka muun muassa auttaa matkajärjestelyissä ja avustaa palaajaa lentokentällä hänen paluumatkansa aikana.

Kielteisen päätöksen saanut jää lopulta ilman palveluita

Jos kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija ei tartu vapaaehtoiseen tuettuun paluuseen, voi poliisi yrittää palauttaa henkilöä pakkokeinoin. Kielteisen päätöksen saaneen henkilön voi palauttaa joko siihen maahan, jossa hän on oleskellut pitkään tai alkuperäiseen kotimaahan.

– Tällä hetkellä palauttaminen Irakiin tai Afganistaniin on kuitenkin hyvin vaikea, koska palautussopimuksista vasta neuvotellaan. Ketään ei niin sanotusti voida vain viedä rajan yli, vaan vastaanottajamaan kanssa on aina neuvoteltava asiasta.

Vuorion mukaan on ollut muun muassa tapauksia, jossa henkilön kanssa on jouduttu lopulta palaamaan takaisin Suomeen, koska paluumaassa on tullutkin ongelmia lentoasemalla.

Suomi ei kuitenkaan enää myönnä turvapaikanhakijoille tilapäistä oleskelulupaa maasta poistumisen estymisen vuoksi. Jos henkilöä ei siis lopulta saada palautettua edes pakkokeinoin, katkaistaan häneltä kaikki vastaanottopalvelut ja siirretään ulos vastaanottokeskuksesta.

– Henkilö jää silloin täysin omilleen ja Suomi ei ole sellainen maa, että täällä olisi helppo elää paperittomana. Lopulta hyvin moni todennäköisesti tarttuu itse tähän tuettuun paluuseen. Se määrä, joka mahdollisesti jää maahan vielä tämän jälkeenkin, on varmasti hyvin pieni, sanoo Vuorio.

Noin 1 400 hakijaa on jo peruuttanut turvapaikkahakemuksensa ja poistunut maasta joko omatoimisesti taikka vapaaehtoisen ohjelman kautta.