Huru-ukot pelastavat järveä särki kerrallaan

Hoitokalastus on usein vapaaehtoisten ikämiesten varassa. Niin myös Kymijärvellä Päijät-Hämeessä, jossa joukko huru-ukoiksi itseään kutsuvia miehiä hoitaa kärsivää järveä kalastamalla särkiä.

Kotimaa
Miehet laskevat nuottaa.
Mika Moksu / Yle

Viisi miestä suuntaa järvelle kahdella erikoisella veneellä. Veneet ovat vanhoja armeijan syöksyveneitä, jotka on muokattu miesten käyttöön.

Miehetkään eivät ole nuoria. Viisikon nuorin on hieman alle 60-vuotias, vanhin lähestyy 80 vuoden ikää.

He kutsuvat itseään huru-ukoiksi.

Miehet lähtevät vesille, vaikka paksu sumu rajoittaa näkyvyyden muutamaan metriin. He ovat lähdössä kalastamaan, tarkoituksenaan pyytää nuotalla lahnoja, särkiä ja salakoita.

Toiset golfaavat harrastuksenaan, toiset menevät kapakkaa kaljalle. Tämä on meidän harrastuksemme.

Paavo Pohjankoski

Roskakalaa siis.

Huru-ukot ovat vastanneet Lahden ja Nastolan rajalla sijaitsevan Kymijärven hoitokalastuksesta 1990-luvun puolivälin tietämiltä asti. Pahoin rehevöityneen ja happikadosta kärsivän järven tila on tuona aikana kohentunut selvästi.

– Tämä on huru-ukkoporukallemme harastus. Toiset golfaavat, toiset menevät kapakkaa kaljalle. Tämä on meidän harrastuksemme, sanoo porukan nokkamies ja nuottamestari, Nastolan kalastusalueen hallituksen puheenjohtajana toimiva Paavo Pohjankoski.

Kalastaja Paavo Pohjankoski
Mika Moksu / Yle

Hyväntekeväisyyttä ihmisille ja luonnolle

Pohjankoski on joukon vanhin. Ikää on mittarissa pian kunnioitettavat 78 vuotta.

Kahden vuosikymmenen aikana nuottaveneissä on keikkunut kolmisenkymmentä miestä. Yksi toisensa jälkeen miehiä on jäänyt pois ringistä, kun ikää on tullut.

Nyt mukana on säännöllisesti alle kymmenen miestä.

Järvien hoito on ykkösasia.

Paavo Pohjankoski

Työ on vapaaehtoista. Satojen metrien nuotan hilaaminen veneeseen on kovaa työtä, vaikka apuna onkin koneita. Veden vastus ja tonneihin kohoavan saaliin nostaminen veneeseen vaatii kovaa kuntoa.

Reissuja kertyy joka syksy kymmeniä. Hoitokalastus keskittyy syksyyn, jolloin vesi ja ilma ovat kylmiä.

Paras palkinto on se, mitä työllä saadaan aikaan.

– Järvien hoito on ykkösasia, totta kai. Nyt kotiin menennessä on erittäin hyvä mieli, kun on saanut kunnon saaliin. Parempi kuin muutama päivä sitten, kun kalaa tuli vain muutama sata kiloa, Pohjankoski tuumii.

Hoitokalastusvene Kymijärvellä.
Mika Moksu / Yle

Kekseliäisyyttä pakon sanelemana

Miehet liikkuvat veneissä ketterästi kuin pikkupojat. Ikääntyminen on tuonut kuitenkin omat riesansa.

On siis ollut pakko ottaa tekniikkaa avuksi.

Kun ei enää muuten jaksa, on pakko ottaa tekniikka avuksi.

Paavo Pohjankoski

Koska hoitokalastukseen varatut rahat menevät veneiden polttoaineisiin, ei apuvälineitä ole voinut hankkia kaupoista. Onneksi porukan nokkamiehessä on keksijänvikaa.

Veneisiin on askarreltu vanerista katos ja pieni hytti sään suojaksi, nuottanarut kelautuvat kerälle polttomoottorin avulla ja saalis kauhotaan nuotasta haavilla, jota liikutellaan kaukoohjattavan vinssin avulla.

– Kun ei enää muuten jaksa, on pakko ottaa tekniikka avuksi. Aika monta vuotta on nyt menty näillä vehkeillä, ja ne ovat toimineet hyvin, Pohjankoski kertoo vaatimattomana.

Ihminen pilaa, toinen koittaa korjata

Nuotta hilautuu sumuisella järvellä hiljalleen kohti venettä. Saaliin suuruus alkaa paljastua.

Särkeä, lahnaa ja salakkaa on nopean arvion mukaan viitisen tonnia. Kalamiesten suut ovat hymyssä.

Aina hymyyn ei ole ollut syytä. Järven huono kunto takavuosina sai kalastajan surulliseksi.

Järvi pilattiin lähes täysin, ja nyt sitä kunnostetaan isolla rahalla.

Paavo Pohjankoski

– Kymijärvi oli todella huonossa kunnossa ja heikossa hapessa, kun hommaa aloittelimme. Viime vuosina tilanne on korjaantunut huomattavasti. Tavoitteena on, että järvestä tulisi kohtalaisen hyvä. Hyvälaatuiseen tuskin päästään, nuottamestari toteaa apeana.

– Vesijärvi tuossa vieressä on malliesimerkki siitä, mitä ihminen saa aikaan. Järvi pilattiin lähes täysin, ja nyt sitä kunnostetaan isolla rahalla, hän jatkaa.

Hoitokalastusta Kymijärvellä.
Mika Moksu / Yle

"Toivossa on hyvä elää"

Hoitokalastus jakaa asiantuntijoidenkin mielipiteet siitä, onko se hyödyksi vai haitaksi. Kymijärvellä teho on kiistaton.

Merkkinä siitä on melko hyvä kuhakanta. Silti järveä hoitavien konkarikalastajien korviin kantautuu moitteita.

Vakaata uskomusta ei ole, mutta toivoa on, ja toivossa on hyvä elää

Paavo Pohjankoski

– Naapurijärvellä mökkiläiset syyttelivät, että nuottamiehet vievät muikut järvestä, vaikka emme siellä edes nuotanneet. Sellainen saa välillä mieleen ajatuksen, jos lopettaisi koko touhun, Pohjankoski huokaa.

Huru-ukot korjaavat Kymijärveä särki kerrallaan. Työtä tehdään niin kauan, kuin voimia riittää. Oman työnsä tuloksellisuuteen hoitokalastajat suhtautuvat varsin realistisesti.

– Toivon, että järvi saadaan kuntoon. Vakaata uskomusta ei ole, mutta toivoa on. Toivossa on hyvä elää, nuottamestri Pohjankoski sanoo.