Pakkotyötä ja seksiorjuutta – tätä on ihmiskauppa Suomessa

Suomi on yksi harvoista maista, joissa valtio huolehtii ihmiskaupan uhrien auttamisesta. Kansallinen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on yhtä kuin neljän naisen työryhmä Lappeenrannassa.

Kotimaa
Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän tutkijat
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on perustettu vuonna 2006.Tommi Parkkinen/Yle

Lue tästä prostituoidun tarina.

Lue tästä pakkotyöhön joutuneen tarina.

Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamiseksi on perustettu valtiojohtoinen järjestelmä. Se on harvinaista. Tavallisempaa on, että ihmiskaupan uhreja auttavat järjestöt. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Lappeenrannassa hoitaa koko maan asiakastapaukset.

 

Ylitarkastaja Katri Lyijynen

Työni sisältönä on ihmiselämä, sen julmissakin ilmenemismuodoissa.

Työni sisältönä on ihmiselämä, sen julmissakin ilmenemismuodoissa.

Katri Lyijynen

Aina välillä palaan pohdintaan ihmisen pahuudesta. Että kuinka musta ihmisen mieli todella voi olla.

Joskus ihmiskaupan uhri, jota olemme auttaneet, kirjoittaa meille sähköpostia kotimaastaan. Hän saattaa kiittää saamastaan avusta ja kertoa, että elämä on nyt kunnossa.

Katri Lyijynen
Ylitarkastaja Katri Lyijynen iloitsee siitä, että pystyy työssään käyttämään hyväkseen kaikkea aiempaa työkokemustaan.Tommi Parkkinen/Yle

Tarkastaja Terhi Tafari

Suurin yksittäinen asiakasryhmämme ovat nigerialaiset.

Samalla heitä kiristetään henkimaailman kanssa tehtyjen sopimusten avulla.

Terhi Tafari

Köyhiä ja kouluttamattomia tyttöjä houkutellaan tyhjin lupauksin esimerkiksi kahvila- tai lastenhoitotyöhön Eurooppaan. Tosiasiassa heidän on maksettava matkavelkansa pakkoprostituutiolla. Samalla heitä kiristetään henkimaailman kanssa tehtyjen sopimusten avulla. Seuraavaksi suurin asiakasryhmämme on suomalaiset.

Kaikki suomalaiset asiakkaat, joita meillä on historian aikana ollut, ovat olleet seksuaalisen hyväksikäytön uhreja. Ei ole Euroopassa mikään erikoinen ilmiö, että suuri osa tunnistetuista ihmiskaupan uhreista on kyseisen maan omia kansalaisia.

Terhi Tafari
Tarkastaja Terhi Tafari tietää, miten hyvältä tuntuu kun asiakas ottaa jälkeenpäin yhteyttä ja kiittää saamastaan avusta.Tommi Parkkinen/Yle

 

Sosiaaliohjaaja Sanna Kahari

Jos ulkomaalaistaustaista uhria tarvitaan Suomessa rikostutkinnan ja oikeusprosessin aikana, yritämme motivoida häntä pysymään täällä.

Tottakai tulee myös loputonta turhautumista.

Sanna Kahari

Kerromme uhrille, mitä hänen ratkaisunsa tarkoittaa oikeuden toteutumisen kannalta. Emme tietenkään voi painostaa.

Kun on kyse aikuisesta ihmisestä, joka haluaa palata kotimaahansa kesken oikeusprosessin, niin se on lopulta hänen ratkaisunsa. Silloin meidänkin on se hyväksyttävä. Jos nyt ajatellaan vaikka Nigeriaan palaavaa ihmistä, niin kyllä siinä uudelleen uhriutumisen riski on.

Silloin tunnen onnistuvani, kun pystyn luomaan asiakkaalle turvallisen olon ja huomaa, että asiakas uskaltaa luottaa. Tottakai tulee myös loputonta turhautumista.

Sanna Kahari
Sosiaaliohjaaja Sanna Kahari pitää työssään sen monipuolisuudesta.Tommi Parkkinen/Yle

Sosiaaliohjaaja Pirita Tikka

Jos on kyse ulkomaalaisista henkilöistä, he pelkäävät kovasti suomalaisia viranomaisia. Varsinkin poliisia. Ehkä silloin on helpompi lähestyä meidän työntekijää. Vaikka olemmehan mekin viranomaisia.

?
Sosiaaliohjaaja Pirita Tikka on työkierrossa Joutsenon vastaanottokeskuksen toiselta osastolta.Tommi Parkkinen/Yle