Suomi-laatu tarvitsee todisteita – unohtuiko tuotteiden kehittäminen Nokia-huumassa?

Suomalaiseen laatuun luotetaan Suomessa, mutta maailmalla kaivataan todisteita ja näyttöjä. Yrityksen tulee olla perillä muun muassa kaikkien verkostojensa laadusta.

talous
Vanha Nokian kännykkä, 3310.
Antti Laakso / Yle

Suomalaiselle suomalainen tuote tai palvelu on laadukas, mutta pitääkö tuntemus paikkansa?

– Kyllä, suomalaiset tuotteet on tutkitusti Euroopan kärkeä. Itse tuotteet siis ovat hyvinkin laadukkaita. Meillä on hyviä innovaatioita. Tuotteiden laatu ei olekaan kilpailukyvyssämme ongelma, vaan organisation laatu, joilla näitä tuotteita pitäisi saada markkinoille tuonne maailmalle, Suomen Laatuyhdistyksen toimitusjohtaja Tani Järvinen kertoo.

– Sodan jälkeen lähdimme rakentamaan yhteiskuntaamme, meillä oli vahvaa osaamista eri teollisuudenaloilla, joita myytiin yrityksiltä yrityksille. Maailma on muuttunut, tänä päivänä pitäisi olla enemmän tuotteita suoraan kuluttajille. Siinä me emme olekaan enää onnistuneet. Nokia veti meidät nousuun, mutta unohdimmeko me siinä huumassa, että jatkuvasti pitäisi kehittää.

Jos ulkoistat, ota selvää

Suomessa puhutaan kilpailukyvyn yhteydessä paljon yksikkötyökustannuksista, palkkarakenteesta ja logistisesta sijainnista. Puhe ei pelkästään riitä. Tarvitaan toimia.

Huawei on noussut puhelinvalmistajien kärkeen. Missä on Nokia?

Tani Järvinen

– Meidän pitää ottaa huomioon sellaisia tekijöitä, jotka mahdollistavat kilpailukyvyn, mutta myös kilpailuhaittoja, jotka ovat esteenä kilpailulle, Järvinen pohtii. Organisaatiot ovat unohtaneet perusajatuksia: millä ulkomaalaisia asiakkaita saadaan, ja miten niitä pidetään.

Laatuvaatimusten kasvaessa koko ajan korkeammiksi, olisi yritykselle erittäin tärkeää olla perillä alihankkijoiden tai ulkoistettujen toimintojen laadusta. Erilaiset standardit ja sertifikaatit ovat tae laadun tasosta.

– Meillä on paljon pk-yrityksiä, ja niissä ei ole välttämättä niitä tarvittavia elementtejä, jotta pärjättäisiin kansainvälisessä kaupassa eli standardeja ja sertifikaatteja – ulkopuolisen osoittamia todisteita siitä, että toimimme sillä tietyllä tasolla nyt ja jatkossa.

– Ja kun mennään verkostomaiseen toimintaan, missä toimintoja on ulkoistettu ulkopuolisille tekijöille, pitäisi pystyä ylläpitämään sitä koko verkostoa ja sen toiminnan tasoa. Kaikkien tulisi täyttää tietyt edellytykset.

"Missä on Nokia?"

Suomalainen pitää kotimaista tuotetta laadukkaana mutta esimerkiksi kiinalaista tuotetta ei niin laadukkaana. Järvisen mukaan se on aika mielenkiintoista.

– Kiinahan on yksi ainoista maista, jolla on kansallinen laatuohjelma. Heillä on tavoitteena, että vuonna 2030 ne kiinalaiset organisaatiot, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla, olisivat brändeinä aivan kärjessä, siellä mennään laatu edellä. Kiinassa panostetaan organisaatioiden laatuun tällä hetkellä.

– Kuulin vasta, kun eräs henkilö sanoi, että Kiinassahan mikä tahansa yritys saa ISO 9000 -standardin. Siinä se juju ehkä onkin. Organisaatioiden takana saattaa olla armeija tai valtio. Auta armias, jos menetät saamasi standardin. Näin se pakottaa ylläpitämään ja kehittämään toimintaa.

Kiinalaisille tuotteille ei kannata naureskella, Järvinen ajattelee.

– Huawei on noussut puhelinvalmistajien kärkeen. Missä on Nokia?

– Siellä ollaan lähdetty liikkeelle myöhemmin, mutta siellä mennään määrätietoisesti eteenpäin.

Mahdollisuuksia riittää, todisteita tarvitaan

Tani Järvisen mukaan organisaatioiden ei auta tuijottaa pelkästään rahaa. Toiminnan kehittäminen ei ole nopeaa, vaan enemmänkin pitkäjänteistä työtä.

Meillä on paljon pk-yrityksiä, ja niissä ei ole välttämättä niitä tarvittavia elementtejä, jotta pärjättäisiin kansainvälisessä kaupassa.

Tani Järvinen

– On suomalaista tuotantoa, joka on hyvin pidettyä, korkealaatuista ja pärjäävää. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas, joka tuottaa huippyksilöitä. Vaikka logistisesti olisi hyvin epätodennäköistä, että Suomi toimii autoteollisuuden tuotantomaana, niin prosessit ovat vaan niin hiottuja, että niitä kannattaa tehdä Suomessa. Kyllä meillä mahdollisuuksia on.

Suomalaisten osaaminen on Järvisen mukaan erinoimaista. Jollain osaaminen ja laatu tulee kuitenkin maailmalla todentaa.

– Meillä on erinomaisia prosesseja, on osaamista, innovaatioita, mutta kun maailmalle lähdetään, niin se ei riitä. Pitää olla jotain näyttää ja todentaa, että pystymme toimimaan. Jos sanotaan, että tuotetaan tuotetta näin paljon, niin eihän se riitä. Laatujärjestelmät, standardit ja sertifikaatit osoittavat sen luotettavasti.

– Täytyy katsoa myös brändin myyntiosaamista. Sanotaan, että se ei ole meillä samalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsilla. Tämä on monen asian kombinaatio.