1. yle.fi
  2. Uutiset

4G-yhteyden on vaikeaa päästä uusien ikkunoiden läpi – muutaman vuoden kuluttua verkon olisi toimittava myös rakennusten sisällä

4G-verkkoa rakennetaan parhaillaan. Neljän vuoden päästä sen on tarkoitus kattaa lähes koko Suomen väestö. Verkon toimiminen sisätiloissa on haastavaa, koska uudet rakennukset rakennetaan niin tiiviisti.

ilmiöt
Nuori mies käyttää tablettitietokonetta.
Mikko Kuusisalo / Yle

Jääkö 3G-verkko unholaan, kun pian 4G-verkon pitäisi kattaa lähes koko Suomen väestö? 4G-verkko on parhaillaan rakenteilla. Valtioneuvosto on asettanut operaattoreille toimilupiin tavoitteita verkon peittävyydestä.

– Ei se ihan koko maassa kuulu vielä. Verkkotoimilupiin on asetettu operaattoreille eli DNA:lle, Soneralle ja Elisalle peittovelvotteita, joka liittyy siis väestöpeittoon, Viestintäviraston taajuusvalvontaryhmän päällikkö Heidi Himmanen sanoo.

– Soneralle on asetettu vuoteen 2017 alkuun mennessä 95 prosentin peittävyys mannersuomen väestöstä, 2019 alussa prosenttiluvun pitäisi olla 99. DNA:lle ja Elisalle asetetut peittävyysvaatimukset ovat vuoteen 2019 mennessä 97 prosenttia väestöstä katettuna.

Taajuusluvista käytiin muutama vuosi sitten huutokauppaa.

– Soneran saama taajuuskaista on hiukan parempi teknisesti, ja siksi sille asetettiin tiukemmat peittovelvotteet. Tämä oli tiedossa jo huutokaupassa.

Vaatimus on sen mukaan, missä ihmiset asuu, ja missä väestö on.

Heidi Himmanen

Soneran kehityspäällikkö Timo Hietalahti kertoo, ettei 3G-verkkoa olla purkamassa. 4G-verkosta ei nimittäin vielä ole siihen, mihin 2G- ja 3G-verkoista on.

– 4G:llä ei vielä voida siirtää puhetta, vain dataa. Mutta ei mene kovin montaa vuotta, kun sekin on maailmalla mahdollista. Datan siirrossa 4G on jopa kymmenen kertaa muita verkkoja nopeampi, Hietalahti sanoo.

Suurimmat peittävyystavoitteet omaavalta Soneralta kerrotaan, että tavoiteaikataulussa ollaan jopa hieman edellä.

– Arvioimme, että 95 prosenttinen väestöpeittävyys saavutetaan vuodenvaihteen tienoilla, eli vuoden etuajassa. 2G- ja 3G-verkot peittävät tällä hetkellä 99 prosenttia Suomen väestöstä, Hietalahti toteaa.

Suomessa luotetaan mobiilidataan

Jos tavoitteet eivät täyty, voi Viestintävirasto antaa velvoittavia päätöksiä operaattoreille verkon rakentamisesta. Himmanen uskoo tavoitteiden täyttyvän. Suomalaisilta löytyy kiinteääkin laajakaistaa, mutta Suomessa luotetaan mobiiliin.

– Joillakin on kotona kiinteääkin laajakaistaa, mutta Suomi on mobiilimaa. Me haluamme käyttää mobiilidataa, ja sitä pidetään tärkeänä. Operaattoreille huutokaupattu 800 megahertzin taajuus on matalin taajuusalue, joka on matkaviestinverkkojen käytössä. Sillä pystytään rakentamaan laajaa peittoa – lähes koko maan kattavaa 4G-verkkoa.

Harvaanasuttuja alueita on vielä ilman 4G-verkkoa.

4G:llä ei vielä voida siirtää puhetta, vain dataa.

Timo Hietalahti

– Väestöpeittovaatimus ei takaa maastopeittoa. Vaatimus on sen mukaan, missä ihmiset asuu, ja missä väestö on. Me tulemme seuraamaan tilannetta, mutta ensimmäiset peittovelvotteet astuvat voimaan vasta vuonna 2017.

– Näitä valvotaan niin, että operaattorit toimittavat meille peittokarttoja, ja heidän arvioitaan tilanteesta. Me voimme mittauksilla varmentaa tätä tilannetta. Ongelmapaikkoihin voimme mennä mittaamaan itse, Heidi Himmanen kertoo.

Verkon rakennus on operaattoreiden omaa työtä, ei Viestintäviraston tukemaa toimintaa. Vaatimuksissa otetaan huomioon sisätilatkin.

– Muutaman vuoden päästä 4G-verkon pitäisi toimia myös rakennusten sisällä. Se on aika haastavaa, koska uusissa rakennuksissa käytetään moderneja eristysmateriaaleja, jotka ovat lämpöeristyksellisesti hyviä, mutta ne eivät läpäise radiosignaalia, myös uudet ikkunat ovat tällaisia. Se on melkoisen haastava hanke. Nämä velvoitteet on kuitenkin asetettu, Himmanen toteaa.

Korjaus: 18.11.2015 klo 9.51: Himmasen viimeistä sitaattia muokattu. Rakenteiden tiiviys poistettu sitaatista.

Lue seuraavaksi