Sano SO, sano TE, sano mullistus! – Sote vaatii jättiloikkia lakeihin

Jättimäinen sote-uudistus remontoi kiireen vilkkaa mm. vero-, tietoturva- ja aluehallintolait. Sote-johtaja Tuomas Pöysti korostaa, että säästöistä huolimatta valtion on pakko turvata koko maassa jokaiselle perustuslain mukaiset yhdenvertaiset palvelut.

Kotimaa
Tuomas Pöysti.
Tuomas PöystiYle

Vaikka sotesta tuntuu muodostuneen monelle lähes kirosana, nyt käyntiin nytkähtänyt uudistus mullistaa jok’ikisen suomalaisen elämää. Hallitusrähinöiden ja sote-aluepäätösten jälkeen jättiuudistusta rakentavat tulipalokiireellä virkamiehet. Valtiosääntöoikeuden asiantuntijat puolestaan perkaavat poliitikkojen päätöspöytää perusoikeusluuppi silmillään.

Sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti muistuttaa, että kolmen miljardin euron säästövaateista huolimatta koko soten sielu on perustuslaki ja ihmisten oikeudet.

– On nähtävä koko Suomi yhtenäisenä kokonaisuutena. Valtiolla on vastuu turvata jokaiselle yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, sanoo Tuomas Pöysti.

Sote-sarjan toisella tuotantokaudella kiivailua varsinkin synnytyksistä  

Hallituskriisin ja valtataisteluiden kautta eteenpäin puskenut sote etenee valtavalla kiireellä. Nyt kuohuu maakunnissa, jossa kansanedustajat joutuvat kovaan tulitukseen, kun kaikissa keskussairaaloissa päivystys ei jatkukaan entiseen malliin. Eniten tunteita herättää synnytyssairaaloiden karsinta. Synnytykset jäävät näillä näkymin 12 sairaalaan.

Sote-uudistus näyttää monen silmissä kalvosulkeisilta, joissa puhutaan pelkästään lääkäri- ja sairaalaverkosta. Paitsioon on jäänyt sote-sanan ”so”-tavu. Sosiaalipuolen varjoon jättämisestä ovat ärähtäneet mm. sosiaali-alan ammattijärjestöt

Vastuu sosiaalipalveluista on itsehallintoalueilla. Ihannekuvassa vaikkapa kotiapua ”hyvinvointikeskuksesta” hakeva ikääntyvä saisi samalta luukulta myös muita tukipalveluja. Lisäksi erityisen vaativaan sosiaalihuoltoon suunnitellaan päivystystä, jossa yhtenä osapuolena voisi olla poliisi, kerrotaan STM:stä.

Mammutin tietoturva- ja verolait vaativat lakiremontin

Kiireesti valmisteltavien lakien tulva ei lopu aluehallintoremonttiin. Sekä sosiaali- että terveyspuolelle hahmotellaan yhteistä digitaalista tietojärjestelmää.

Rahaa säästävä terveys- että sosiaalipalvelutietojen tietojärjestelmä saattaa tuoda muassaan tukun ongelmia. Tietosuojarajankäyntiä on luvassa mm. siitä, kuka arkoihin tietoihin pääsee käsiksi, kun sekä terveys- että sosiaaliasioita hoitavat tulevaisuudessa yhä useammin yksityiset yritykset. On tehtävä selväksi, millaisia tehtäviä hoidetaan viranomaisen virkavastuulla.

Soten projektijohtaja Tuomas Pöysti sanoo, että myös tietosuoja-asioissa on värkättävä uusi laki. Nykyisellään yksityisillä organisaatioilla on ollut lupa käyttää tietoja ihmisen suostumuksella, mutta Suomi on ollut tästä jatkuvasti napit vastakkain Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen kanssa.

– Lakiin on kirjattava se, että oikeat ihmiset pääsevät tietoon käsiksi.

Verot uusiks!

Soten rahoitus törmäsi viime vaalikaudella perustuslakiin sekä kummastutti ja kimmastutti kunnissa. Uudessa mallissa kunnat eivät kuitenkaan rahoita puolet niiden budjeteista vieneitä sosiaalipalveluja.

Hallitus linjaa rahoitusratkaisun poliittisella päätöksellä ensi vuoden huhtikuussa. Varmaa on se, että myös verolakeja joudutaan rustaamaan uusiksi. Ja se että rahoituksesta nousee valtava äläkkä.

Rahoitus on poliitikkojen mukaan valtion vastuulla. Rinnalla kulkee kuitenkin malli, jossa sote-alueilla olisi oma verotusoikeus. Vaikka päättäjät ovat vielä puheissaan tyrmänneet ns. maakuntaveron, valmistelee VM:n ja STM:n työryhmä myös tätä sote-verovaihtoehtoa.

Maksetaanko siitä, että päästään säästämään?

Sote-uudistuksella haetaan kolmen miljardin euron säästöjä. Toisaalta hallitus on antanut ihmisille ns. palvelulupauksen. Soten projektijohtaja Tuomas Pöysti sanoo, ettei ole mahdollista samalla syödä ja säästää.

– Kolmea miljardia ei saada kokoon pelkästään tuottavuutta parantamalla, sanoo Pöysti.

Palveluja siis joudutaan priorisoimaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on katsottava, kenelle ja mitä palveluja annetaan.

Kun hallitus on juhlallisesti antanut ns. palvelulupauksen, on pidettävä tarkasti vaarin, etteivät heikoimpien – vanhusten, vammaisten, lastenkotilasten, päihdeongelmaisten – palvelut jää valtakiistojen jalkoihin.

Kesken olevia asioita ovat vielä myös mm. kuntien ja kuntayhtymien miljardiomaisuuden siirrot itsehallintoalueille sekä henkilöstön asema muutoksessa.