1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Faktat haltuun: Mitä Syyriassa tapahtuu juuri nyt?

Syyrian sota on jatkunut kohta viisi vuotta. Demokratiaa vaatineista mielenosoituksista lähtenyt kriisi on levinnyt hallitsemattomaksi tulipalloksi, joka on laajentunut lähes suurvaltasodaksi. Keräsimme tapahtumat yhteen. Ylen ulkomaantoimittajat vastaavat lukijoiden kysymyksiin Syyrian sodasta nettikeskustelussa kello 14.

Ulkomaat
Raunioita Doumassa.
Kapinallisten hallussa oleva Douman lähiö Damaskoksessa on kärsinyt pahoin Syyrian ilmavoimien iskuista. Lähiöön on myös ammuttu tykistöllä. Mohammed Badra / EPA

Syyriassa jo noin 230 000 ihmistä on kuollut taisteluissa. Noin kaksi miljoonaa on vammautunut, ja arviolta 130 000 on kadonnut tai vangittu. Eniten kärsivät siviilit. Yli neljä miljoonaa on paennut maasta.

Mistä kaikki alkoi?

Hallituksen vastaiset mielenosoitukset alkoivat maaliskuussa 2011 Etelä-Syyrian Daraassa, missä kuivuus oli koetellut pahoin alueen viljelijöitä. Kipinänä oli, kun Syyrian armeija pidätti ja kidutti 15:tä lasta hallituksen vastaisen töherryksen piirtämisestä. 18. maaliskuuta 2011 turvallisuusjoukot avasivat tulen mielenosoittajajoukkoon ja neljä ihmistä kuoli.

Mielenosoitukset levisivät pian muihinkin Syyrian kaupunkeihin, joissa oppositio ja opiskelijat vaativat demokraattista hallintoa, vapauksia ja presidentti Bashar al-Assadin astumista syrjään. Assad kieltäytyi ja väkivalta paheni pahenemistaan.

Ketkä ovat osapuolet?

Syyrian armeijaa vastaan taistelee erilaisia kapinallisryhmittymiä. Heillä ei ole varsinaisesti yhtenäistä hallintoa, mutta osa ryhmittymistä on yhteistyössä. Vapaan Syyrian armeijaan kuuluu nimellisesti lukuisia ryhmittymiä. He edustavat niin sanottuja maltillisia kapinallisia.

Yksi suurimmista kapinallisryhmistä on al-Qaidaan löyhästi sidoksissa oleva jihadistinen ja sunnilainen Jabhat al-Nusra. Ääri-islamilainen Isis taistelee sekä kapinallisia että Syyrian armeijaa vastaan.

Yhdysvallat on tukenut Assadia vastustavia maltillisia kapinallisia sekä muun muassa Isisiä vastaan taistelevia kurdien peshmerga-taistelujoukkoja.

Kaikkiaan kapinallisryhmiä arvellaan olevan jopa tuhat, ja niiden riveissä noin sata tuhatta taistelijaa. Monet kapinallisryhmittymät taistelevat myös toisiaan vastaan.

Syyrian armeijan tukena maataisteluissa on Libanonin shiialainen Hizbollah sekä muun muassa Iranin tasavaltalaiskaartin eliittijoukkoja.

Kartta
Syyrian sisällissodan osapuolten rintamalinjat marraskuun alussa.Yle Uutisgrafiikka

Kuinka Isis nousi?

Alkuvuodesta 2014 radikaali sunnilainen ääriryhmä alkoi nousta naapurimaassa Irakissa. Islamilaiseksi valtioksi itsensä nimittänyt ryhmä haluaa luoda pan-islamilaisen valtion Lähi-itään.

Myöhemmin liikkeen taistelijat alkoivat vallata maa-alueita myös Syyriasta, jonka itäosassa Isis sai haltuunsa melko nopeasti alueita harvaan asutulla seudulla. Syyskuussa 2014 kansainvälinen koalitio alkoi Yhdysvaltain johdolla pommittaa Isisin tukikohtia sekä Irakissa että Syyriassa.

Isis taistelee kaikkia ajatuksiaan vastustavia vastaan: Irakin ja Syyrian armeijaa, Syyrian kapinallisten muita ryhmittymiä sekä länsimaita ja Venäjä vastaan.

Ryhmä on tehnyt lukuisia tuhoisia terrori-iskuja eri puolella Lähi-itää ja myös Euroopassa. Isisin taistelijat ovat myös surmanneet Irakissa ja Syyriassa muslimisiviilejä, kristittyjä ja jesidejä.

Isisin riveissä taistelee kannattajia eri puolelta Lähi-itää ja myös tuhansia eurooppalaisia.

Mikä on Syyrian siviilien tilanne?

Syyriasta on paennut naapurimaihin yli neljä miljoonaa ihmistä. Heistä valtaosa on paennut Turkkiin, Libanoniin, Jordaniaan ja Irakiin. Syyrian pakolaisten määrä nousi 2013 vain muutamassa kuukaudessa kaksinkertaiseksi. Tuolloin pakolaisia oli naapurimaissa 1,6 miljoonaa.

Lukumääräisesti eniten pakolaisia on Turkissa, yli 1,9 miljoonaa. Libanonissa on noin 1,2 miljoonaa ja Jordaniassa yli 600 000 pakolaista. Virallisten lukujen lisäksi maissa arvellaan olevan satoja tuhansia pakolaisiksi virallisesti rekisteröitymättömiä syyrialaisia. Pakolaisleireillä asuu pakolaisista vain pieni osa.

Osa maista on joutunut sulkemaan rajansa pakolaismäärien noustua kestämättömiksi. Esimerkiksi Libanonissa noin joka neljäs asukas on syyrialaispakolainen.

Lisäksi Syyrian sisällä noin kahdeksan miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan väkivaltaisuuksia. Heistä noin puolet on lapsia.

Itkevää tyttöä nostetaan syyrialaisia kuljettaneesta venestä Lesboksen saarella.
Syyrialaispakolaisia Turkista kuljettanut vene on saapunut Lesboksen saarelle. Viime viikkoina kreikkalaiselle Lesbokselle on tullut tuhansia pakolaisia. Yannis Kolesidis / EPA

Tämän vuoden lopussa pakolaisia ennustetaan lähteneen Syyriasta 4,27 miljoonaa. Eurooppaan on pyrkinyt satoja tuhansia syyrialaisia, osa hengenvaarallisia merireittejä pitkin. Syyrian pakolaistilanne on aikamme pahin pakolaiskriisi.

Siviilit ovat joutuneet muun muassa Syyrian armeijan tynnyripommien ja kapinallisten tulituksen uhreiksi. Myös sekä Syyrian armeija että kapinalliset ovat tiettävästi tehneet useita kemiallisia iskuja, joissa on kuollut siviilejä. Siviilejä on myös kidutettu ja pidätetty mielivaltaisesti.

Syyriassa siviilien tilanne on huonontunut tämän vuoden aikana valtavasti, kun muun muassa ruuan ja polttoaineen hinnat ovat nousseet ja samaan aikaan taistelut ovat kiihtyneet. Vedestä ja sähköstä on valtava pula monin paikoin. Edessä oleva talvi voi yhä vaikeuttaa tilannetta huomattavasti.

YK:n arvion mukaan noin puolet maan 23 miljoonasta asukkaasta (luku ennen sotaa) on välittömän avun tarpeessa. Noin 80 prosenttia syyrialaisista elää nyt köyhyydessä. Toisaalta osa on myös rikastunut sodan edetessä, kun erilaiset laittomuudet ovat alkaneet rehottaa.

Syyrialaisten pakolaisten avustaminen on ollut vaikeuksissa myös sen vuoksi, että kansainväliset avustusjärjestöt ovat joutuneet leikkaamaan avustusmääriään kansainvälisen rahoituksen puutteessa.

Kranaatin jälki kadussa Doumassa Damaskoksen lähistöllä.
Damaskoksen esikaupunkialueet ovat kärsineet pahoja tuhoja sodan aikana. Douman lähiö on kapinallisten hallussa, mutta Syyrian asevoimien piirittämä. Siviilit sinnittelevät vaikeissa oloissa.Mohammad Badra / EPA

Kuinka kriisiä on yritetty ratkaista?

Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja Venäjä ovat yrittäneet saavuttaa rauhaa osapuolten välille neuvotteluteitse. Myös Arabiliitto, YK ja muut kansainväliset järjestöt ovat epäonnistuneet rauhanaloitteissaan kerta toisensa jälkeen.

Neuvottelut ovat tyssänneet muun muassa YK:ssa myös ulkovaltojen välillä, sillä länsimaat ja Venäjä ovat olleet eri linjoilla presidentti Assadin jatkosta Syyriassa. Länsi vaatii Assadin eroa, Venäjä tukee häntä.

Lokakuun lopussa 17 valtion edustajia kokoontui Itävaltaan Wieniin keskustelemaan Syyrian sodan lopettamisesta. Mukana oli ensi kertaa myös Iran. Syyrian edustajia ei sen sijaan neuvottelupöydässä näkynyt.

Uusia neuvotteluja käydään viikonloppuna Wienissä. Moskova on antanut oman ehdotuksensa, mutta länsi ei hyväksy sitä, koska se edellyttäisi Assadin jäämistä valtaan. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoi torstaina, että edessä on vielä pitkä tie.

Venäjä aloitti 30. syyskuuta rajut ilmaiskut Syyriassa. Venäjä sanoo taistelevansa terrorismia vastaan, mutta iskut ovat etupäässä kohdistuneet presidentti Assadin vihollisiin Homsin ja Aleppon ympäristössä.

Myös Iran on antanut tukeaan Syyrian armeijalle. Saudi-Arabia puolestaan on tukenut Assadia vastustavia sunnikapinallisia sekä rahallisesti, aseellisesti että poliittisesti.

Miten tilanne viime päivinä on edennyt?

Loppuviikosta Syyriassa on käyty rajuja taisteluita. Syyrian armeija on Hizbollahin taistelijoiden ja Venäjän iskujen tuella saanut torstaina haltuunsa stategisesti tärkeän al-Haderin kaupungin Aleppon eteläpuolella. Kaupunki sijaitsee lähellä Aleppon ja Damaskoksen välistä moottoritietä, joka on ollut pitkään al-Nusran kapinalllisten hallussa.

Savua nousee raketti-iskun jäljiltä Latakiassa Syyrian rannikolla.
Syyrian viranomaisten mukaan kapinallisten raketti-iskut Latakian kaupunkiin surmasivat alkuviikosta yli 20 ihmistä. SANA / EPA

Kyseessä oli toinen tärkeä voitto Syyrian armeijalle tällä viikolla. Yli sata sotilasta ja taistelijaa kaatui, kun Syyrian armeija sai tiistaina haltuunsa tärkeän tukikohdan Aleppon itäpuolella. Isis oli piirittänyt tukikohtaa yli vuoden. Valtaosa kaatuneista on Isisin jäseniä.

Irakin puolella Syyrian rajan tuntumassa kurdijoukot aloittivat torstaina suurhyökkäyksen Isisin taistelijoita vastaan Yhdysvaltain ilmatuella. Tavoitteena on saada vallattua Sinjarin kaupunki Isisiltä sekä katkaista huoltotie Syyriasta Irakin Mosuliin. Joukot ovat tiettävästi edenneet Sinjaria kohden saaden useita kyliä haltuunsa.

Latakiassa taas kymmeniä on kuollut kapinallisten raketti-iskussa.

Naapurimaassa Libanonissa puolestaan sattui torstai-iltana tuhoisa pommi-isku Hizbollahin alueella. Kymmeniä ihmisiä tappaneen iskun tekijäksi ilmoittautui Isis.

Ylen ulkomaantoimittajat Reijo Lindroos ja Tom Kankkonen vastaavat lukijoiden kysymyksiin Syyrian sodasta verkkokeskustelussa kello 14 alkaen. Keskustelu julkaistaan Ylen uutisten etusivulla osoitteessa yle.fi/uutiset.

Lue seuraavaksi