No swimming with underwear! Turvapaikanhakijoita kotoutetaan myös uimahalleissa

Kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä näkyy uimahalleissa. Suomalaiset uimahallisäännöt viestitään halleissa kuvasymbolein, jos yhteistä kieltä ei ole. Liikuntasosiologian professorin mukaan yhteinen uimahallin "pienoisyhteiskunnassa” harrastaminen voi palvella merkittävänä kotouttamisen kenttänä.

Kotimaa
Ohjekyltti, jossa teksti Dry yourself please! Kuivaa itsesi!
Sanni Jaakkola

Kanta-Hämeessä on noin tuhat turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskuspaikkakunnista uimahalleja on Hämeenlinnan kantakaupungissa ja Lammilla sekä Forssassa. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on otettu halleissa huomioon esimerkiksi opasteissa ja kuulutuksissa.

Hämeenlinnan uimahalli (siirryt toiseen palveluun)on menossa remonttiin. Johtava liikunnanohjaaja Markus Rantsi Hämeenlinnan uimahallista kertoo, että hallin kuvaopasteisiin aiotaan tulevassa remontissa kiinnittää huomiota.

kuvaohje No swimming with underwear
Lammin uimahallissa muistutetaan, ettei uimaan ole asiaa alushousut jalassa.Sanni Jaakkola

– Meillä on jo kohta vuoden verran ollut automaattinen kuulutusjärjestelmä, mitä uinninvalvojat käyttävät, sieltä tulee suomen- ja englanninkieliset kuulutukset. Aulassa on yleisimmillä vierailla kielillä esitteitä, missä kerrotaan ylipäätään Hämeenlinnan liikunnasta ja siellä on myös uimahallin järjestyssäännöt osana esitettä.

Uimahalleissa saunaan ei ole asiaa uikkarit päällä. Mutta pyyhe onkin toinen juttu.

– Olemme suunnitelleet, että mentäisiin käytäntöön, että saunassa voitaisiin olla pyyhe päällä. Uima-asuthan pitää ottaa pois hygieniasyistä, saunassa hiki siirtyy uima-asuun ja siitä altaaseen, mikä tarkoittaa lisää vedenpuhdistusta ja myrkkyjä veteen.

Käyttäytymisongelmia ei ole ilmennyt, sanoo Rantsi.

– Pääsääntöisesti kaikki käyttäytyy oikein hyvin. Pikkupoikien juokseminen on yleisin asia, mihin uinninvalvojat joutuvat puuttumaan.

No swimming with underwear!

Lammin uimahallissa (siirryt toiseen palveluun) käy säännöllisesti turvapaikanhakijoita uimassa. Suomalainen alastomuus saunassa ujostuttaa alkuun, mutta uimavalvoja Ronja Nybergin mukaan kävijät tottuvat suomalaisiin käytäntöihin yleensä melko pian.

Lammin uimahallissa suomen kieltä ymmärtämättömiä varten on seinällä kuvakylttejä, joissa lukee dry yourself please eli kuivaa itsesi tai no swimming with underwear eli uimaan ei mennä alushousut jalassa. Kännykkääkään ei saa käyttää.

Kännykänkäyttökiellon symbolikuva
Kuvan viesti on selkeä: kännykkää ei pukuhuoneessa käytetä.Sanni Jaakkola

– Alkuun oli ymmärtämisongelmia, välillä oli vähän vaikeaa kommunikoida, mutta kuvalliset esimerkit auttavat tosi paljon. Englannin, suomen ja elekielellä on tähän asti menty ulkomaankielisten kanssa, kertoo uimavalvoja Ronja Nyberg.

Viihdeuimala Vesihelmessä (siirryt toiseen palveluun) Forssassa saa kassalta uimahalliesitteen seitsemällä eri kielellä, kertoo myynti- ja markkinointisihteeri Leena Sukander.

– Ovissa meillä on tekstit kolmella kielellä, suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Vakiokuulutuksetkin on mahdollista saada nauhalta englanniksi.

Kulttuurieroista ei ole Sukanderin mukaan aiheutunut Vesihelmessä ongelmia.

Uimahalli on pienoisyhteiskunta

Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta pohtii, miten suomalainen uimahallikulttuuri muuttuu monikulttuurisuuden myötä.

Suihkuun ilman vaatteita -kyltti
Suihkuun ei mennä vaatteet päällä.Sanni Jaakkola

– Turvapaikanhakijoille ja turvapaikan saaneille uimahalleista voi muodostua tärkeitä paikkoja oman terveydenhoidon ja puhtauden ylläpidon kannalta. Hallien monikulttuuristuminen merkitsee samoja asioita kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Opastuksessa ja ohjauksessa on otettava huomioon kielellisiä ja kulttuurisia seikkoja.

Eri kulttuureista tulevien ja kantasuomalaisten yhteiselo uimahalleissa sujuu yleensä hyvin, mutta ei aina.

– Uimahallit ovat onnistuneet palvelemaan useita ja eritaustaisia ryhmiä. Toki yksittäistapauksissa on esiintynyt tulkinnallisuutta ja jännitteitäkin. Uimahallin perusnormistot ovat kuitenkin niin selkeitä, että niiden noudattaminen ja niihin oppiminen ovat selkeitä asioita, sanoo Itkonen.

Uimahalleihin tukihenkilöitä?

Ristiriitojen syntymisen ehkäisemiseksi on tehtävissä paljon. Itkosen mukaan neuvonta ja ohjaus ovat keskeisessä asemassa.

– Normien mukaan on toimittava, sillä näin taataan sekä turvallisuus että tiloilta edellytetty hygienia. Hallihenkilökunnan lisäksi myös kansalaistoimijat eli vapaaehtoisjärjestöt voisivat toimia uimahallien tukihenkilöinä. Kertynyttä kokemusta on syytä hyödyntää.

On hieno asia, että voidaan liikkua yhdessä ja oppia toisilta erilaisia asioita.

Hannu Itkonen

Joissain halleissa on käytössä erillisiä naisten vuoroja. Onko se naisia eristävää vai hyvä asia?

– Naisten vuorot liittyvät ruumiillisuuden poikkeaviin tulkintoihin. Jos kulttuuri määrittelee esimerkiksi ihon näkymisen määrää, niin naisten vuorot voivat olla hyvinkin paikallaan. Lähtökohtaisestihan tavoitteena olisi kaikkien ihmisten liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen sekä liikunnan tasa-arvon toteutuminen.

Itkosen mukaan uimahalli voidaan nähdä ”pienoisyhteiskunnaksi”, jossa erilaisen taustan omaavat ihmiset ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa.

– On hieno asia, että voidaan liikkua yhdessä ja oppia toisilta erilaisia asioita. Liikunta ja siten myös uinti voivat olla parhaimmillaan matalan kynnyksen toimintaa, johon saattaa olla helppo tulla mukaan. Yhteinen ”uimahallipienoisyhteiskunnassa” harrastaminen voi näin palvella merkittävänä kotouttamisen kenttänä – vai pitäisikö sanoa altaana, Itkonen sanoo.