Suomen harmainta kaupunkia väritetään uusin kuvin – "Viesti tulee ihmisiltä sydämistä"

Kouvolalaiset ovat innostuneet todenteolla puhumaan hyvää kotikaupungistaan, jonka imago maailmalla on harmaa ja betoninen. Kouvolalaisen hyvänpuhujan mielestä kaupungista syntynyt mielikuva ei kerro koko totuutta.

ilmiöt
YLE / Raine Martikainen

Heinäkuussa lanseerattu Hyvänpuhujat -kampanja on innostanut kouvolalaisia puhumaan hyvää kotikaupungistaan. Hästägillä #munbetonihelvetti löytyy jo suuri määrä kuvia erityisesti Twitteristä ja Instagramista.

Kouvolan kaupungin ja Nitro ID:n kampanjalla halutaan tuoda esille uudenlaista kuvaa Kouvolasta, jonka imago ja mielikuva maailmalla on varsin harmaa ja betoninen. Tähän viitataan myös kampanjan nettisivujen osoitteella, betonihelvetti.fi (siirryt toiseen palveluun).

– Tietysti alussa jännitti, miten tämä otetaan vastaan ja mitä esimerkiksi nimi tuo tullessaan, mutta se on lunastanut positiivisesti kaikki odotukset. Meillä on ollut ilo huomata, että olemme saaneet asukkaat mukaan tähän, iloitsee Kouvolan kaupungin viestintäpäällikkö Anne Käki.

Hänen mukaansa kampanjaan ollaan kaikin puolin tyytyväisiä, ja hyvät tulokset rohkaisevat kehittämään ideaa eteenpäin.

– Lähiaikoina nettisivustolle on tulossa joitain muutoksia. Niistä tärkein on ehkä se, että jatkossa sivustolle laitettuja asioita pääsee tykkäämään ja jakamaan eteenpäin.

Pikkukylän meininki viehättää

Betonihelvetti -nettisivulta löytyy myös nimettyjä hyvänpuhujia. Heistä yksi on Jaana Vesanen, joka päätyi Fiskarsista Kouvolaan parisenkymmentä vuotta sitten opiskelujen perässä.

– Olen kotoisin pienestä kylästä, jossa oli noin 500 asukasta. Eihän siellä ollut nuorelle mitään tekemistä. Kouvola oli minulle silloin iso paikka, kun muutin tänne ja täällä oli paljon nuorelle sopivaa aktiviteettia.

Kouvolan keskusta

Opiskelujen jälkeen Vesanen muutti töihin Helsinkiin. Siellä hän tapasi tulevan aviomiehensä, joka on kotoisin Kouvolan Valkealasta. Noin 15 Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen koitti paluu takaisin Kouvolaan.

– Täältä löytyy kaikki mitä tarvitsemme ilman ruuhkia ja hektistä elämänmenoa. Kouvolassa on vähän sellainen pikkukylän meininki, mikä viehättää erityisesti.

Kuntaliitoksista pitää päästä eteenpäin

Hyvänpuhuja Pasi Hedman puolestaan on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Kouvolassa ja sen eri seuduilla. Hän kuvailee kotikaupunkiaan monipuoliseksi, ketteräksi, vireäksi ja vihreäksi.

Kuvassa näkyvä risteys löytyy Yle Kymenlaakson vaarallinen koulutie -kartasta.

Kouvolaa rasittavat edelleen kuntaliitosta edeltäneet kuntarajat, eikä kaupunki Hedmanin mukaan ole vielä täysin yhtenäinen.

– Siihen menee varmasti sukupolvi jos toinenkin. Toisaalta meidän vahvuus on, että meillä on vahvoja kyliä ja kyläidentiteettejä. Toivon, että tämä kampanja olisi yksi keino löytää yhteistä Kouvolaa ja pääsisimme sellaisen turhan kuntaliitosnarinan yli, Hedman toteaa.

– Kuntaliitokselle emme kuitenkaan enää voi mitään ja meidän pitäisi päästä katsomaan eteenpäin, hän jatkaa.

Se on asennekysymys, mitä näkee

Kouvolan kaupungin viestintäpäällikkö Anne Käen mukaan on tärkeää, että ihmiset ovat itse päässeet kertomaan, mitä ajattelevat Kouvolasta.

– Ihmiset ovat päässeet kertomaan omin silmin, mitä ajattelevat Kouvolasta. Näin saamme sitä tosi faktaa kaupungista ja viesti tulee ihmisiltä sydämistä.

Se on asennekysymys, kiinnitätkö katseen hyviin vai huonoihin asioihin.

Jaana Vesanen

Nuorisokeskus Anjalan nuorisotyön johtajana toimivan Pasi Hedmanin mielestä kuva, joka Kouvolasta on maailmalle muotoutunut, ei kerro koko totuutta. Niin hän kuin Jaana Vesalainenkin korostavat asenteen merkitystä.

– Joka paikassa on hyvää ja huonoa. Se on asennekysymys, kiinnitätkö katseen hyviin vai huonoihin asioihin, Vesanen huomauttaa.

Lisäksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta kotiseudusta sekä taitoa vaihtaa näkökulmaa.

– Kyllähän asioita voidaan märehtiä ja katsoa pelkästään sitä, mitä huonoa niissä on. Mutta katsontakantaa voidaan myös muuttaa ja löytää myös ne hyvät asiat, Hedman uskoo.