Neumannin tumppi, keikkabussin pölyä ja raskaustesti – Aarrenäyttelyn esineet säilövät palan menneisyyttä

Muistoina säilötyt esineet ovat mitä moninaisempia. Seinäjoen kaupunginteatterin aulassa on esillä Dingon keikkabussin jälkeensä jättämää tomua ja Nipan tupakantumppi. Esineet liittyvät Kaaos-näytelmän oheisnäyttelyyn.

kulttuuri
Eräs Kaaos-esityksen työryhmäläisistä on säästänyt itsellään Pertti "Nipa" Neumannin tupakantumpin sekä Dingon keikkabussin jälkeensä jättämää tomua.
Eräs Kaaos-esityksen työryhmäläisistä on säästänyt itsellään Pertti "Nipa" Neumannin tupakantumpin sekä Dingon keikkabussin jälkeensä jättämää tomua.Mirva Ekman / Yle

Seinäjoen kaupunginteatterissa ensi-illassa olevan Kaaoksen päähenkilöinä on kolme naista, jotka elävät ruuhkavuosiaan ja tekevät parhaansa selvitäkseen kasaantuneiden asioiden ja niistä syntyvän kaaoksen keskellä.

Samoin kuin esityksessä, myös sen ympärille kootussa Aarrenäyttelyssä on esillä sukupolvikokemus.

Esityksen lavastaja Veera-Maija Murtola työryhmineen keräsi näyttelyyn esineitä, joita ihmiset ovat säilyttäneet aarteinaan vuosien varrella.

Vitriinissä on esillä esimerkiksi Dingon laulaja Neumannin tupakantumppi sekä keikkabussin jälkeensä jättämää tomua.

– Yksi työryhmäläinen - en paljasta nimeä - on päässyt onnekkaana joskus Dingon keikkabussiin hengailemaan poikien kanssa. Sen jälkeen hän on pelastanut Neumannin eli Nipan tumpin tupakoinnin jäljiltä itselleen sekä tomua keikkabussista, ja säästänyt nämä jo vuosia, Murtola kertoo hymyillen.

– Tämä on tavallaan näyttelyn lisäksi osa lavastusta, eli ajatuksena oli laajentaa näytelmän maailmaa. Halusimme myös tarjota lisää pureksittavaa katsojille, sekäkartoittaa sukupolvikokemusta, Murtola kertoo.

Kaaos-esityksen lavastaja ja näyttelyn kerännyt Veera-Maija Murtola on valmiina perjantain ensi-iltaan.
Kaaos-esityksen lavastaja ja näyttelyn kerännyt Veera-Maija Murtola on valmiina perjantain ensi-iltaan.Mirva Ekman / Yle

Pikkuruisia muoviesineitä on säilötty kuin isoja aarteita

Veera-Maijan Murtolan oma esine näyttelyssä on pikkuruinen muovinen merihevosriipus, joka makaa vaaleanpunaisella pumpulipedillä. Miksi hän on säästänyt näin pienen esineen?

– Minulla ei ole aavistustakaan, miksi olen säästänyt tämän. Olen saanut sen joskus -80-luvulla joulukalenterista. Olen säilönyt pieniä esineitä rasioissa, ja se on jotenkin mystistä, miten tärkeitä ne ovat itselleni joskus olleet, Murtola ihmettelee.

Esillä on myös yksi esine, jonka Murtola haluaisi itselleen.

Veera-Maija Murtolalle tämä pieni muovinukke muistuttaa vahvasti nuoruudesta.
Veera-Maija Murtolalle pieni muovinukke muistuttaa vahvasti nuoruudesta.Mirva Ekman / Yle

– Tämä linkittyy vahvasti omiin lapsuusmuistoihini. Tämä on pieni muovinen nukke, jonka saa taiteltua myös rasiaksi, josta tulee koru. Tämä oli sellainen tyttöjen salaisuus, ja toivoisin kyllä, että tuo esine olisi minun, hymyilee Murtola.

Myös raskaustestejä säästetään muistoina

Ihmisillä on tapana säilöä mitä eriskummallisimpia asioita. Näyttelyssä mainitaan esimerkiksi raskaustesti, jonka moni voi säästää Veera-Maija Murtolan mukaan muistoesineenä.

– Sehän on oikeastaan aika ällöttävääkin, koska raskaustestikin tehdään tietenkin niin, että siihen pissataan, nauraa Murtola.

Kaaos-esityksen oheisnäyttelystä löytyy vitriini, johon on kerätty ihmisten eri ikäkausinaan aarteina pitämiään esineitä.
Kaaos-esityksen oheisnäyttelystä löytyy vitriini, johon on kerätty ihmisten eri ikäkausinaan aarteina pitämiään esineitä. Mirva Ekman / Yle

Murtola sanoo, että raskaustesti on hyvä esimerkki myös siitä, että esineiden säästäminen ei muutu aikuisenakaan rationaalisemmaksi.

– Tavarassa tai esineissä voi konkretisoitua mennyt aika, ja niihin voi tarttua käsin ja koskea. Itse ainakin voin tavoittaa joidenkin omien esineiden kautta sen taianhohtoisuuden, jota pienessäkin muoviesineessä saattoi lapsuudessa olla.