Mielenosoituksia järjestetään innokkaasti – kiireiset ihmiset eivät ehdi osallistua

Sosiaalinen media helpottaa kynnystä mielenosoituksiin ilmoittautumisiin, mutta osallistujamäärät jäävät usein ilmoittautumisia vähäisemmäksi. Tampereen yliopiston tutkija Jarmo Rinne näkee mielenosoitukset poliittisina performansseina, mutta uskoo niillä olevan vaikutusta poliittisiin päätöksiin.

Kotimaa
Useita kymmeniä mielenosoittajia marssii Tampereen Hämeensillalla. Suurimassa banderollissa lukee "hallitus alas".
Antti Eintola / Yle

Mielenosoitukset ovat lisääntyneet parin viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisen mielenosoituksen osallistujamäärät ovat kuitenkin aiempaa pienempiä. Tampereen yliopiston tutkijan Jarmo Rinteen mukaan mielenosoitusten järjestäminen on muuttunut sosiaalisen median yleistymisen myötä nopeatempoisemmaksi ja helpommaksi.

Aina mielenosoitusten ei tarvitse olla edes laajamittaisia. Tästä hyvä osoitus ovat kaksi kätilöä, jotka käänsivät pääministeri Sipilän pään.

Jarmo Rinne

– Mielenosoitukset ovat muuttuneet lähes pop up -tyylisiksi, ja ihmisten reagointiaika äkillisiin mielenosoituksiin pääsemiksi on liian lyhyt, joten läheskään kaikki asiasta kiinnostuneet eivät ennätä mielenilmauksiin aiemmin sovittujen menojen vuoksi, Rinne valottaa yhtä osallistujamäärien laskun syytä.

Tuulet ja tuiskut mittaavat aatteen palon

Esimerkiksi Facebookissa tapahtumiin ilmoittautuminen on tehty niin helpoksi, että sen kautta mielenosoituksiin ilmoittautuu usein enemmän väkeä kuin lopulta paikan päälle ilmestyy.

– Tuulen ja tuiskun uhmaaminen oman asian edistämisen vuoksi vaatii enemmän sitoutumista ja asioihin paneutumista, Jarmo Rinne korostaa.

Mielenosoitukset tuovat yllättäviä petikavereita

Tutkija Jarmo Rinne Tampereen yliopistosta
Tutkija Jarmo Rinteen mukaan mielenosoitusten jatkuvuus vaatii me-henkeä.Antti Eintola / Yle

Tämän päivän mielenosoituksissa rinta rinnan saman asian puolesta tai samaa asiaa vastaan voivat marssia toisistaan hyvinkin erillään olevat ideologiset tahot. Tutkija Rinteen mielestä tällaisissa tapauksissa ainoa hetkellisesti yhdistävä asia on yhteinen vihollinen tai uhka.

– Politiikka luo outoja petikavereita, ja eri ideologioiden rinnakkaiselo mielenosoituksissa kohdistuu vain yhteiseen kohteeseen. Seuraavassa mielenilmauksessa voidaan olla jo aivan eri puolilla, Rinne naurahtaa.

Mielenosoitus on poliittinen performanssi

Politiikka luo outoja petikavereita, ja eri ideologioiden rinnakkaiselo mielenosoituksissa kohdistuu vain yhteiseen kohteeseen.

Jarmo Rinne

Tutkija painottaa, että demokratiaan kuuluu mielipiteen ilmaisuvapaus ja mielenosoituksissa toteutuu juuri tämä. Mielenosoitusten vaikutuksia on Rinteen mielestä vaikea arvioida, mutta esimerkiksi laajamittaisesti ja tiheään toistuvilta mielenosoituksilta päättäjät eivät voi ummistaa silmiään.

– Aina mielenosoitusten ei tarvitse olla edes laajamittaisia. Tästä hyvä osoitus ovat kaksi kätilöä, jotka käänsivät pääministeri Sipilän pään, Jarmo Rinne pohtii.

Tärkeimmäksi seikaksi mielenosoituksen jatkuvuudelle Rinne nostaa sen niiden luoman me- ja samanhenkisyyden, joka on tapahtumissa käsin kosketeltavissa. Hän luonnehtii mielenosoituksia poliittisiksi performansseiksi.