Yllättävä poikkeus mayojen eliittikulttuurissa: El Salvadorin "Pompeijissa" hallitsi rahvas

Kylän väki näyttää ehtineen karkuun tulivuorenpurkausta, mutta heidän asumuksensa ja arkielämänsä merkit jähmettyivät tutkijoiden löydettäviksi miltei puolitoista tuhatta vuotta myöhemmin.

Ulkomaat
Kellanruskean tuhkan kuorruttamia rakennuksia ja aitoja.
Tulivuoren tuhka muumioi Cerenin mayakylän 1 400 vuotta sittenUniversity of Colorado Boulder

Nykyisessä El Salvadorissa tulivuoren tuhkaan 1 400 vuotta sitten hautautunut kylä on paljastanut lisää muistoja hetkestä, jolloin elämä pysähtyi niille sijoilleen. Cerenin kylää, joka löytyi vuonna 1978, on kutsuttu "uuden maailman Pompeijiksi", koska se muuttui Italian Pompeijin tavoin aikakapseliksi tulivuorenpurkauksen vuoksi.

Uusimmat tutkimukset osoittavat, että Cerenissä poliittisia ja taloudellisia päätöksiä ei tehnyt eliitti. Asukkaat näyttävät olleen vapaita päättämään, miten rakensivat, mitä viljelivät ja millaista uskontoa harjoittivat. Se on täysin vastoin vakiintunutta käsitystä mayojen hyvin hierarkisena pidetystä yhteiskunnasta.

Kaivauksia johtava antropologian professori Payton Sheets yhdysvaltalaisesta Coloradon yliopistosta kertoo, että Cerenistä on saatu ensimmäistä selvää näyttöä siitä, millaista mayakylän tavallisen rahvaan arkielämä oli.

– Emme ole löytäneet käytännössä mitään merkkejä eliitin vaikutuksesta emmekä ainakaan sen ylivallasta, Sheets sanoo.

Lähes joka kodissa oli jadekirves

Rahvaan ainoa yhteys eliittiin oli epäsuora: cereniläiset viljelijät luultavasti veivät ylimääräisen satonsa jollekin Zapotitan laakson markkinapaikoista saadakseen vastineeksi jadekirveiden, obsidiaaniveitsien ja värikkäiden keramiikka-astioiden kaltaisia tuontitavaroita, joita eliitti oli sinne toimittanut.

Miltei jokaisesta Cerenin asunnosta on löytynyt jadekirves. Terästäkin kovempana se oli omiaan puiden kaatamiseen ja kaikenlaiseen puutyöhön.

– Markkinapaikkoja oli laaksossa yli kymmenen. Elleivät eliitin hinnat yhdessä miellyttäneet, ihmiset olivat vapaita äänestämään jaloillaan ja siirtymään toiseen, Sheets sanoo.

Cereniläisillä oli sauna

Cerenissä kymmenen hehtaarin alueella asui luultavasti pari sataa ihmistä. Esiin on toistaiseksi saatu 12 rakennusta: asuntoja, keittiöitä varastoja, työpajoja, uskonnollisia rakennuksia ja yhteissauna.

Kymmeniä rakennuksia on yhä tutkimatta, ja kovettuneen tuhkan alla saattaa olla toinen asuinalue tai jopa kaksi, Sheets kertoo.

Toisin kuin Pompeijissa, ruumiita ei löytynyt. Tutkijat arvelevat, että Loma Calderan tulivuori saattoi murahdella niin hyvissä ajoin ennen purkautumistaan vuonna 660, että kyläläiset ehtivät karkuun. Pian sen jälkeen vuori alkoi sylkeä myrkkykaasua ja laavapommeja. Lopulta useita päiviä jatkunut tuhkasade kertyi viisimetriseksi kinokseksi Cerenin päälle.

Juhlavalmistelut jäivät kesken

Punertava keramiikkaruukku, jossa tummia ympyrä ja viivakuvioita
Monivärisiä ruukkuja Cereniin tuli vastineeksi viljasta. University of Colorado Boulder

Tuhkan alla rakennukset ja esineet ovat säilyneet niin täydellisinä, että keramiikkakulhoista on erotettavissa jälkiä niitä pidelleistä käsistä ja puutarhojen aavemaisen harmaiksi muuttuneiden maissinvarsien välissä on jalanjälkiä.

Tutkimuksissa on löytynyt myös muun muassa kudottuja huopia ja papujen täyttämiä kuppeja.

Asukkaiden jälkeensä jättämät merkit kertovat myös, että tulivuorenpurkaus katkaisi vuosittaisen sadonkorjuujuhlan valmistelut.

Cereniläisten oli määrä ryhtyä iloitsemaan sadosta syömällä ja juomalla, kun Loma Calderan karjaisu ajoi heidät pakoon, ehkä etelään johtanutta tietä pitkin. Sen he olivat rakentaneet tulivuoren aiemmista antimista, tiukkaan pakatusta tuhkasta, ja kaivaneet kummallekin puolelle sadeojan.

Tutkimus on julkaistu Latin American Antiquity -lehdessä, ja Cerenistä voi lukea myös Coloradon yliopiston (siirryt toiseen palveluun) sivulta.