1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Analyysi: Mitä Pariisin iskut kertovat Isisin voimasta?

Ovatko Pariisin terrori-iskut osoitus ääri-islamilaisen Isis-liikkeen kasvavasta voimasta vai merkki liikkeen ongelmista? Kysymys kuulostaa ehkä irvokkaalta juuri nyt, mutta se on kysymys jota voi ja pitää kysyä, kirjoittaa Ylen Syyrian ja Irakin tapahtumia seuraava ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen.

Isis-järjestön johtaja Abu Bakr al-Baghdadi. Kuva: ISIS / EPA

Terroristien armeijan sotatoimi. Hirvittävä totuus, Isis on Euroopassa. Otsikot ja poliitikkojen lausunnot kertovat samaa kieltä; sadistisesta julmuudestaan tunnettu Isis on tullut luoksemme.

Joissakin kommenteissa ja myös kaduilla syyllisiä on haettu viime kuukausina tulleista pakolaisista. Mutta Pariisin kaltaisten iskujen suunnittelu ei ole helppoa eikä se tapahdu hetkessä. Murhenäytelmän juuria pitää etsiä Syyriasta ja Irakista.

Isis on mediaryhmänsä kautta ilmoittautunutPariisin iskujen tekijäksi. Myös Ranska arvioi, että Isis on iskujen takana.

Al-Qaida oli melkein kuin tavaramerkki, joka kertoi kaikille mistä oli kysymys.

Jos Isis todella on syyllinen, se voi käytännössä merkitä useita asioita. Iskun tekijät ovat voineet saada käskynsä ja myös koulutuksensa suoraan Isisiltä, vaikka heidät on ehkä rekrytoitu Ranskassa. Tai yhteys on löyhempi, esimerkiksi joissakin al-Qaida-verkoston nimiin tehdyissä terrori-iskuissa tekijät ovat edenneet ilman läheisiä yhteyksiä järjestöön. Al-Qaida oli melkein kuin tavaramerkki, joka kertoi kaikille mistä oli kysymys. Uusi tavaramerkki on Isis.

Aiemmin Isisin päähuomio on kohdistunut väkivaltaisiin yrityksiin rakentaa oma valtio Irakiin ja Syyriaan. Pariisissa tammikuussa Charlie Hebdo -lehteen iskeneet tekijät julistautuivat al-Qaidan tukijoiksi ja heillä oli ollut yhteyksiä al-Qaidaan Jemenissä. Juutalaiseen ruokakauppaan hyökännyt kolmas mies jätti kuitenkin jälkeensä videon, jossa hän ilmoittautuu Isisin kannattajaksi.

Ranska osallistuu Yhdysvaltain johtamiin Isisin vastaisiin ilmaiskuihin, ei vain Irakissa vaan myös Syyriassa, ja sitä on pidetty syynä siihen, että Isis nyt hyökkäsi Ranskaan.

Toimintatavan muutos, josta näyttäisi olevan kyse, selittyy myös Irakin ja Syyrian viimeaikaisilla tapahtumilla. Sen perusteella voi myös puhua Isisin heikkouden merkeistä.

Isis näytti sotakoneelta, joka ei kärsi tappioita.

Kesällä 2014, kun Isis valtasi irakilaisen Mosulin kaupungin ja uhkasi Irakin kurdialueen pääkaupunkia Erbiliä, se näytti sotakoneelta, joka ei kärsi tappioita. Se veti puoleensa vapaaehtoisia eri puolilta maailmaa, myös Suomesta. Järjestö käyttää taitavasti hyväkseen internetin eri kanavia pelotellakseen vastustajiaan ja houkutellakseen radikalisoituneita ja muuten eksyneitä musliminuoria.

Mutta kone on yskinyt jo jonkin aikaa. Ensimmäinen laajasti huomattu vastoinkäyminen oli, kun Isis yritti vallata Syyrian kurdien hallussa olleen Kobanen kaupungin syksyllä 2014. Kurdit eivät taipuneet ja saivat apua Irakin kurdeilta ja Yhdysvaltain johtamalta liittoumalta ilmaiskujen muodossa.

Keväällä Isis eteni välillä Syyriassa ja Irakissa, ja valtasi muun muassa syyrialaisen Palmyran antiikkikaupungin. Mutta viime aikoina ongelmat ovat jälleen alkaneet kasautua. Useiden kurdiryhmien kokoamat joukot valtasivat juuri takaisin tärkeän Sinjarin kaupungin Irakissa ja huoltoreitti Isisin syyrialaisen pääkaupungin Raqqan ja Mosulin välillä on katkaistu.

Kun unelmat valtiosta alkavat luhistua, Isis alkaakin muistuttaa al-Qaidaa. Kohteiden valinta muuttuu ja Isisin muodostama uhkaa kasvaa Syyrian ja Irakin ulkopuolella. Se on huono uutinen muun muassa länsimaille ja Venäjälle. Mutta se ei välttämättä ole merkki kasvavasta voimasta.