yle.fi-etusivu

Asiantuntija: Emme enää sivullisia, Suomen liityttävä terrorismin vastaiseen sotaan

Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista painottaa, ettei lintukotoajatteluun pidä tuudittautua. Uusia iskuja tulee, mutta Suomi ei ole ensisijainen kohde.

Kotimaa
Mika Aaltola
Miten Ranska ja muut länsimaat reagoivat terroristijärjestö Isisin Pariisissa tekemiin iskuihin? Entä miksi Isis iski Euroopan sydämeen juuri nyt? Arvioimassa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista katsoo, ettei Suomi voi pysytellä enää sivustakatsojana Ranskan perjantaisten terroristi-iskujen jälkeen. Terroristijärjestö Isis ilmoittautui niiden tekijäksi ja tiedustelulähteet ovat vahvistaneet sen.

– Tämä on tietenkin iso asia Suomelle. Pariisin tapahtumien jälkeen emme ole enää sivullisia. Nämä kietoutuu elämänmuotoomme vääjäämättä ja sitä kautta Suomen tulee olla aktiivisemmin mukana terrorismin vastaisissa operaatioissa, kansainvälisessä koalitiossa Syyrian ja Irakin alueilla. Suomi tulee varmasti tehostamaan toimiaan muitten eurooppalaisten valtioiden mukana. Kurdeja autamme tälläkin hetkellä, samoin annamme koordinaatioapua Irakissa, Aaltola painotti Ylen aamu-TV:n haastattelussa.

Uusia iskuja tulee, Suomi ei ensisijainen kohde

Samalla Suomen ja Euroopan on syytä kiinnittää lisähuomiota turvallisuuteen omalla alueellaan. Aaltolan mukaan lintukotoajetteluun ei ole syytä tuudittautua. Hän arvelee, että turvatarkastuksia lisätään ja paine Euroopan ulkorajojen tiivistämiseen kasvaa.

– Iskut havahduttivat siihen, ettei rajojen turvallisuudesta ole varaa tinkiä. Luulen, että kontrollia saadaan parannettua, mutta totta kai ihmisten pitää saada liikkua.

Aaltolan mukaan myös Suomen tiedustelulainsäädäntö pitäisi nopeasti muuttaa, jotta erinäköisiä riskejä voidaan ennakoida.

– Tällä hetkellä meillä ei ole kansallisen turvallisuuden varassa tehtävää tiedustelua juurikaan, koska lainsäädäntö ei anna siihen paljon mahdollisuuksia.

Syy monen rintaman kiristyksiin piilee Aaltolan mukaan siinä, että maailma on Pariisin iskujen jälkeen tulossa yhä sotkuisemmaksi.

– Tilanne on huono ja usein tämmöiset iskut poikivat uusia iskuja. Isisin perusmetodi on aiheuttaa kaaosta ja siinä se tulee onnistumaan silloin tällöin eurooppalaisissa solmukohdissa. Tietenkään Suomi ei tule olemaan iskujen ensisijainen kohde, Aaltola sanoo.

Isisin huono sotaonni pakotti keksimään jotain

Aaltolan mukaan yksi syy Isisin Pariisin iskuun on sen kokemat sotilaalliset takaiskut Syyriassa. Lännen tukemat kurdijoukot ovat edenneet Isisille tärkeän Raqqan kaupungin porteille.

– Isis on heikoilla, sen piti saada näkyvyyttä, oli syytä tehdä jotain. Pariisin iskussa onnistuttiin ja saatiin näkyvyyttä. Ensireaktiot ovatkin olleet juhlivia Isisin riveissä. Onnistuttiin levittämään kaaosta ja saatiin kunnioitusta aikaan omien seuraajien joukoissa.

Aaltolan mukaan isku oli menestys Isisille, vaikka se länsimaiden ihmisten näkökulmasta näyttää järjettömältä, koska se vääjäämättä johtaa laajamittaisiin sotilastoimiin Isisiä vastaan.

– Taustalla on Isisin omituinen ajatus siitä, että nimenomaan kaaos antaa voimaa. Omalla tavallaan se saattaa toimia ja saada aikaan sen, että yhä enemmän ihmisiä lähtee Syyriaan taistelemaan (Isisin riveissä). Toisaalta kotikutoiset, eurooppalaiset Isisiin samaistuvat elementit saattavat saada tästä tuulta purjeisiinsa.

Länsi yrittää nyt kaikin keinoin tuhota Isisin, mutta Aaltola arvelee sen olevan hankalampaa kuin al-Qaidan, joka oli terrorismimahti takavuosina.

– Isketään pitkäkestoisesti Syyriaan ja Irakiin ja poistetaan turvasatamat, joista terrorismia järjestellään. Ajetaan Isisin johtajat mahdollisimman kauas. Samaan aikaan radikalisoitumista pitää kitkeä Euroopan solmukohdissa, Aaltola listaa keinoja.