Järven pohjalla muhii lämpölähde – vesistölämpö hakee markkinoita maalämmön puristuksessa

Vesistölämpö voisi monessa tapauksessa olla varteenotettava vaihtoehto maalämmölle. Vesi itsessään tai pohjan sedimentti tarjoavat varman energialähteen, jota Suomessa ei vielä osata oikein hyödyntää.

tekniikka
Lämpöputkelle porataan reikää järven pohjasedimentteihin.
YLE / Marko Melto

Tuhansien järvien maassa vesistöissä piilee iso käyttämätön energiapotentiaali. Pohjan sedimentissä on talvisinkin jopa seitsemän astetta lämmintä, mikä vastaa maalämmössä käytettävän kallioperän lämpötilaa.

Vesistölämpöratkaisuja yli 10 vuoden ajan kehittänyt Geo-Pipe-yhtiön toimitusjohtaja Mauri Lieskoski kertoo, että pohja on hyvä energianlähde.

– Aurinko lataa vesistöön ja pohjakerrokseen runsaasti energiaa, jota ei vielä osata hyödyntää.

Rakennuskustannuksiltaan järvenpohjaan upotettava vesistölämpölaitteisto on usein jopa edullisempi kuin esimerkiksi maalämpökaivon kustannukset.

Lupakäsittely ja vesistörakentaminen aiheuttavat epävarmuutta

Vesistölämmön asennustyöt vaativat aluehallintoviranomaisen hyväksynnän. Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa lupia käsittelevä Hannu Puranen kertoo, että heiltä on haettu vain joitain yksittäisiä lupia.

Tiedon puute on tällä hetkellä suurin hidaste.

Olli Hintsala

– Lupakäsittelyssä ei ole mitään ihmeellisyyksiä. Usein esimerkiksi pohjavesialueen maalämmölle voi olla vaikeampi saada lupaa kuin selkeälle vesistölämpökohteelle.

Lupaviranomaisen lisäksi vesistölämmön rakentamisessa on avainasemassa vesialueen osakaskunnan hyväksyntä. Pohjaan asennettava keruupiiri ja sen vaikutukset saattavat huolestuttaa esimerkiksi kalastajia ja veneilijöitä.

Tietoisuus kasvaa vähitellen

Suomeen on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana muutamia näyttäviä vesistölämpökohteita, mutta varsinaista lämmitysläpimurtoa odotellaan edelleen.

Esimerkiksi vuoden 2008 Vaasan asuntomessutaloihin otetaan lämpöä merenpohjasta. Lappeenrannassa puolestaan loma-asuntomessujen kohteita lämmitetään Saimaasta saatavalla energialla.

Aurinko lataa vesistöön ja pohjakerrokseen runsaasti energiaa.

Mauri Lieskoski

Lisäksi järvilämpöä hyödynnetään muutamissa urheiluopistoissa ja muun muassa Nokialla Pitkäniemen sairaala-, tutkimus- ja yrityskampuksella.

Yksityisillekin vesistölämpöjärjestelmiä on tarjolla, mutta maalämmöllä on pitkä etumatka.

Tietoisuuden kasvu lisää kuitenkin kiinnostusta myös vesistölämpöä kohtaan, arvioi maa- ja vesistölämpöjärjestelmiä myyvän Senera-yhtiön Pohjois-Suomen aluepäällikkö Olli Hintsala.

– Vesistölämmöstä puuttuvat vielä laajat käyttökokemukset. Tiedon puute on tällä hetkellä suurin hidaste. Uskon kuitenkin, että positiivisten kokemusten myötä kuluttajien luottamus vesistölämpöä kohtaan kasvaa.