1. yle.fi
  2. Uutiset

Miten Pariisin iskujen kaltaiset julmat teot vaikuttavat ihmisiin? Asiantuntija: "On hyvä asia, jos tulee paha olo"

Radio Suomen Ajantasassa pohdittiin maanantaina muun muassa sitä, millä tavalla lapsille tulisi kertoa Pariisin terrori-iskujen kaltaisista kriisiuutisista. "On korostettava, että nyt ollaan turvassa mutta on ihmisiä, jotka tekevät tällaisia asioita", neuvoi lääkäri, psykiatri Antti S. Mattila.

Kotimaan uutiset
Kyynelehtiviä nuoria.
Ihmiset surevat Pariisin iskujen uhrien muistotilaisuudessa Rio de Janeirossa 15. marraskuuta.Marcelo Sayao / EPA

Moni suomalainenkin on järkyttynyt Pariisissa tapahtuneista terrori-iskuista, joissa on saanut surmansa yli sata ihmistä.

Millä tavalla tällaiset julmat teot vaikuttavat ihmisiin – ja millä tavalla lapsille tulisi kertoa vastaavista kriisiuutisista? Tätä asiaa pohdittiin Ylen Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa tänään maanantaina.

On selvää, että monen perusturvallisuuden tunne on järkkynyt Pariisin terrori-iskujen takia, sanoi Ajantasassa vieraillut lääkäri, psykiatri ja filosofi Antti S. Mattila.

Hän tähdensi, että on kuitenkin muistettava, että Ranska on sodassa oleva maa eivätkä perjantaiset iskut olleet "sattumalta tapahtuneita asioita".

– Mutta tässä haettiinkin varmaankin mahdollisimman paljon pelkoreaktioita, siinä mielessä, että tämä kohdistui nuoriin ihmisiin ja paikkoihin, joissa vietetään viikonloppua ja pidetään hauskaa.

– En sitten tiedä, ovatko nämä juuri niitä asioita, joita [terroristijärjestö] Isis vastustaa, Mattila sanoi lähetyksessä.

Miten kertoa lapselle kriisiuutisesta?

Kriisiuutiset toistuvat nykyään monissa eri kanavissa ja niiltä on vaikea välttyä, Ajantasassa todettiin.

Mattila ohjeisti vanhempia kertomaan "näistä asioista" turvallisessa ympäristössä.

Mutta – mikä on erityisen tärkeää, kun lapsille kertoo kriisiasioista? Mattilan vastaus oli ytimekäs.

– [Tärkeää on] korostaa, että ollaan turvassa, nyt täällä, mutta on ihmisiä, jotka tekevät tällaisia asioita.

Terroristit haluavat kylvää pelkoa, Pariisissakin ollaan yhä varpaillaan. Mattilan mukaan se, kuinka kauan kestää ennen kuin tilanne edes jollain tasolla normalisoituu arjessa, on hyvin yksilöllistä.

– Se tiedetään, syyskuun yhdennentoista iskua 2001 on tutkittu Yhdysvalloissa. Suurin osa kansasta masentui. Tämä oli silloin niin yllättävä asia.

– Parhaiten pärjäsivät sellaiset ihmiset, jotka ikään kuin näiden negatiivisten tunteiden ohella löysivät sellaisia näkökulmia, joista tuli positiivisia fiiliksiä – esimerkiksi että sukulaiseni selvisi. Samaan aikaan nähdään valoisia puolia asiassa, se suojaa masennukselta, Mattila kertoi.

"Yhteinen vihollinen voi yhdistää"

Mattila totesi Ajantasan haastattelussa, että Pariisin iskuissa on mitä todennäköisimmin osallisena uskonnollinen fundamentalismi.

– Siihen liittyy nimenomaan suvaitsemattomuus, toisenlaista elämäntapaa kohtaan.

– Pariisi edustaa toleranssia, sivistystä, sivilisaation huippua, jossa ihmisillä on kyky elää yhdessä sellaistenkin ihmisten kanssa, jotka ovat eri mieltä [asioista].

Pariisin tapahtumien hyvä seuraus voi olla se, että ne voivat yhdistää Ranskan kansaa ja itse asiassa koko länsimaista yhteisöä, Mattila arveli.

– Ikään kuin yhteinen vihollinen yhdistää.

Se, että Pariisin terrori-iskujen kaltaisista tapahtumista tulee paha olo vaikka ne eivät suoraan koskettaisikaan omaa arkea, ei ole Mattilan mielestä missään tapauksessa huono asia.

– Ajattelisin näin, että on hyvä asia, jos tällaisista asioista tulee paha olo. Se kertoo siitä, että perusarvot ovat kohdallaan.

Lue seuraavaksi