Sirpa Pietikäinen Pariisin iskuista: "Meidän pitää ruokkia toivoa ja yhteisyyttä"

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) muistuttaa, että Pariisin terroriteko on jatkumo viime vuosien ääriliikkeiden voimistumiselle. Tiedusteluyhteistyötä Euroopassa pitäisi hänen mukaansa tiivistää. Pariisin terrori-iskujen synnyttämä valtava sosiaalisen median tukiaalto on ollut Pietikäisen mielestä hyvä asia.

Kotimaa
Sirpa Pietikäinen Hämeenlinnan torilla
Maarit Piri-Lahti / Yle

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on seurannut Pariisin iskujen jälkeistä mediaa tiiviisti. Eurooppalainen yhteistyö on tullut hänen mukaansa yhä tärkeämmäksi ja edessä on työteliäs viikko Brysselissä.

Viikonloppuna sosiaalinen media täyttyi trikolorin väreistä profiilikuvissa. Eiffel-tornin ja rauhanmerkin yhdistävästä kuvasta tuli iskujen symboli eri puolilla maailmaa. Sirpa Pietikäinen pitää someilmiötä positiivisena ja terveenä reaktiona, osana tiedostamista.

– Valtaosa meistä on huolestunut ja peloissaankin, mitä maailmassa on meneillään. Meillä on tarve selittää ja ymmärtää sekä oppia 1920-luvun historiasta: elleivät maltilliset ihmiset toimi nyt, ääriliikkeet saavat vallan. Ja jos saavat, sen jälkeen meillä kenelläkään ei ole enää hyvä.

– Ilmiö viestii, että haluan olla osa kansainvälistä liikettä, joka rakentaa sivilisaatiota, elinkelpoista ja inhimillistä, ja puolustaa sitä. Lähi-idässä Pariisi tapahtuu joka päivä. Me nähdään vasta, kun katastrofit ovat lähellä. Se on hyvin ymmärrettävää, pohtii Pietikäinen.

Rajat kiinni hetkellisesti?

Jo viikonvaihteessa alkoi puhe Schengen-rajojen kiinnimenosta ja passien paluusta.

– Schengenin alueella on mahdollisuus menettelytapaan, miten hallitsematon uhka voidaan väliaikaisilla passintarkastuksilla ja tiukemmalla raja-valvonnalla ikään kuin siivilöidä. Tällaista saattaa tässä hyvinkin tulla, mutta hetkellisesti. Pysyvästi en siihen usko.

Siirretään resursseja sinne missä massiivinen rajavyöry tapahtuu.

Sirpa Pietikäinen

Pietikäinen uskoo kuitenkin yhteistyöhön kansainvälisen terrorismin ja rikollisuuden estämisessä.

– Tehokkaampaa kuin tavallisten ihmisten elämän vaikeuttaminen on, että tiivistetään tiedusteluyhteistyötä Euroopassa ja lisätään yhteisiä resursseja Fontexiin eli EU-tason rajavalvontaan. Siirretään resursseja sinne missä massiivinen rajavyöry tapahtuu.

Pietikäisen mielestä myös kansallinen poliisi- ja turvallisuuspalvelujen yhteistyö on tärkeää.

– Ei näistäkään terroristeista yksikään ollut juuri maahansaapunut vaan maassa asuva: ongelmalliset ja syrjäytyneet ajautuvat ääriliikkeisiin.

Mitäpä ihminen ei tekisi, jos on "palavassa teatterissa"

Pietikäisen mielestä keskusteluissa unohtuu usein, että ei ole kyse yksittäisistä terrori-iskuista vaan isommasta murroksesta, joka on tämän sukupolven haaste. Ääriliikkeet ovat nousseet ympäri maailmaa ja tämä pitäisi ottaa vakavasti, Pietikäinen toteaa.

– Isis ja Al-Qaida. Myös Euroopassa on fasistisia, äärioikeistolaisia liikkeitä, samoin Yhdysvalloissa, Intiassa, Afrikassa, puhumattakaan Lähi-idän ja Arabian niemimaan alueista. Miten me pidämme moniarvoisesta yhteiskunnasta huolta ja pystymme taltuttamaan ääriliikkeet? Se on monitasoinen, vakava ja pitkäkestoinen haaste.

Maailmassa on ollut kansanliikkeitä aina. Nyt liikkeellä on 60 miljoonaa pakolaista.

– Nyt elämme suurten kansanliikkeiden aikoja: taloudelliset erot, ääriliikkeet, ihmisten helppo liikkuminen ja ilmastonmuutoksen kriisiytyminen, äärimmäinen hätä: mitäpä ihminen ei tekisi, jos on "palavassa teatterissa" – jäätkö vai rynnitkö ulos? Helposti mieleen tulee, että tämä on kamalaa, ja kun en pidä tästä, niin voisinko sulkea asian pois: sulkea rajat ja sanoa, että tämä on niiden vika, ja etsiä helppoja ratkaisuja.

Ihmiset vyöryivät Berliinin muurinkin ylitse

Sirpa Pietikäinen uskoo, että ylipäätään eurooppalainen linja kovenee.

Paniikki, kyynisyys ja pelko johtaa meidät epätoivoisiin toimiin

Sirpa Pietikäinen

– Tämä on aikakautemme haaste eikä poistu kieltämällä. Sulkemalla rajat ihmiset eivät poistu liikehtimästä ympäri maapalloa, ihmiset tulivat Berliinin muurinkin ylitse.

Syyrian ja Isiksen tilanne on hankala ja sekava, eikä se esimerkiksi pommittamalla ratkea, pohtii Pietikäinen.

– Ongelmien osa pohjaa jo Irakin operaatioon, minkä jälkeen syrjäytyneet oli helppo rekrytoida mukaan pahoja länsimaita vastaan. Kaiken takanahan on toive, että kun isketään, saadaan ihmiset vihaamaan syyrialaisia, muslimeja ja islamia ja sitä kautta saadaan aikaan suuri sota.

Pietikäisen ihmiskuvassa meissä kaikissa on loputon mahdollisuus pahaan ja hyvään. On monesta asiasta kiinni, mikä pääsee toteutumaan.

– Tätä maailmaa rakennetaan omilla teoilla, valinnoilla ja puheella. Paniikki, kyynisyys ja pelko johtavat meidät epätoivoisiin toimiin. Meidän pitää ruokkia toivoa ja yhteisyyttä, jos valitsee toisin, äärimmäinen raakuus löytyy kyllä meistä jokaisesta.