Kuurojen Liitto siirtyy prosessiorganisaatioon

Kuurojen liitto on julkistanut uuden organisaatiomallinsa. Vuoden vaihteessa toteutuvan uudistuksen taustalla on mm. liiton talous, joka pakottaa lisäämään tehokkuutta.

Yle Uutiset viittomakielellä

Kuurojen liitossa on meneillään yksi suurimmista muutoksista järjestön yli satavuotisen historian aikana.

Järjestö luopuu yksiköistä ja osastoista ja siirtyy prosessiorganisaatioon.

Uudessa organisaatiossa liiton toiminta jakautuu neljään pääprosessiin, jotka ovat

  1. Edunvalvonta, elinikäinen oppiminen ja työllisyys (vastuuhenkilö: Kaisa Alanne)
  2. Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen (vastuuhenkilö:
  3. Asiakkaan toimintaedellytysten tukeminen sekä
  4. Hallinto ja viestintä

Toimitusjohtajan mukaan uusi organisaatio palvelee paremmin jäsenistöä.

100%

Markku Jokinen

Prosessiorganisaatiota käytetään muuallakin esimerkiksi monissa kunnissa. Vanha organisaatiomalli määrittää/määrää työskentelyt ja vastuut ylhäältä alaspäin. Uudessa mallissa on matalampi organisaatio, jossa asiakaslähtöisyys on tärkeintä. Asiakkaan tarpeiden, toiveiden ja odotusten mukaan toiminta toteutetaan.

Kuurojen liitto on jo vuosia paininut talousvaikeuksien kanssa. Aiemmin syksyllä liitto ilmoitti vähentävänsä 13 työntekijää.

Organisaatiomuutoksen taustalla vaikuttaa siis myös talous.

100%

Esimerkiksi rahoittajista RAY on huomauttanut "ylisuuresta" organisaatiostamme. Eli työntekijöitä, hallintoa ja sihteeripalveluja on vähän liikaa. Näitä pitää tehostaa. Tehokkuus ja kannattavuus ovat nykyaikana tärkeitä. Yksilö voi hoitaa monta asiaa. RAYn huomautuksen jälkeen olemme katsoneet uudelleen liittokokouksen hyväksymiä strategisia tavoitteita. Ja digitisaation tuomia hyötyjä eli sähköisten palvelujen käyttöönotto. Nämä toimenpiteet ovat aiheuttaneet toiminnan supistumisen. Miinuksella oleva talouskin vaikuttaa toiminnan tehostamiseen.

Raskaiden yt-neuvottelujen ja muutostoimien keskellä liitossa joudutaan miettimään myös uusia tapoja varainhankintaan, jotta toiminta pystyttäisiin turvaamaan pitkällä aikajänteellä.

100%

Rahoituksemme 60 prosenttia tulee edelleen RAY:lta. Oman varainhankinnan lisäksi muita rahoittajia ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriö ja ulkoministeriö. Jatkossa on pohdittava mahdollista yhteistyötä yritysten kanssa tai EU-rahoitusta, johon olemme aikoinaan hakeneet ja aloitettava ehkä uudestaan haun. Siihen kuuluu kyllä omavastuu kustannuksissa. Varainhankinnassa pohditaan uusia ideoita laajemmin. Esimerkiksi Englannissa turvaudutaan vahvasti hyväintekeväisyyteen eli päinvastoin kuin me, saamme rahoitusta valtiolta ja Raylta.