Suomenlahden lohi- ja taimenkannat vahvistuneet entisestä

Taimen- ja lohikannat elpyvät edelleen Suomenlahdella. Helsingin seudulla esimerkiksi pitkällä Vantaanjoen yläjuoksulla on havaittu suuria meritaimenen kutukaloja. Kymijoen alaosassa alle vuotiaiden lohenpoikasten tiheys on viime vuodesta kaksinkertaistunut.

Kotimaa
Meritaimen lohiportaassa.
Antti Koskela / Yle

Meritaimenen poikasia on tänä syksynä havaittu selvästi viime vuotta enemmän esimerkiksi Vantaanjoen sivupurossa Longinojalla. Poikasia on havaittu lähes 140 yksilöä sadalla neliömetrillä, kun viime vuonna poikastiheys oli runsaat 110 yksilöä samalla alueella.

Taimenen poikasten määrä Vantaanjoen Longinojalla on kasvanut merkittävästi viime vuosina.
Petteri Juuti / Yle, Luonnonvarakeskus

Taimenen palautuminen lähti Longinojalla käyntiin 2000-luvun vaihteessa pienistä poikasistutuksista. Vuodesta 2005 lähtien poikaset ovat kuitenkin olleet luontaisesta lisääntymisestä peräisin.

Taimenkantojen vahvistuminen on näkynyt muuallakin pääkaupunkiseudulla, muun muassa Espoon Lukupurossa ja Mankkaanpurossa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Tapani Pakarisen mukaan taimenkannan vahvistuminen selittyy ennen kaikkea uusilla kalastusrajoituksilla.

– Lisääntymisaluekunnostuksia on tehty ja kalateitä rakennettu jo pitkään ja varmasti niilläkin on myönteistä vaikutusta, mutta tähän saakka ongelma on ollut se, että mereltä ei ole päässyt palaamaan riittävästi emokaloja takaisin jokiin kudulle. Nyt se on ihan selvästi parantunut.

Viime vuosina muun muassa taimenen alamittaa on kasvatettu ja muiden kuin istutettujen, rasvaeväleikattujen taimenten pyynti on kielletty. Lisäksi verkkokalastuksen kieltoaluetta Helsingin edustalla on laajennettu ja verkkojen silmäkokoa kasvatettu.

Kymijoessa hyvä lohivuosi

Kymijoella, Koivukosken voimalaitospatojen alapuolella alle yksivuotiaita lohenpoikasia on havaittu yli kaksinkertainen määrä viime vuoteen nähden.

Luken tutkijan Ari Sauran mukaan suurin syy kannan vahvistumiseen ovat viime syksyn edulliset vesiolosuhteet ja talven hyvät virtaamat. Mäti ei ole jäänyt kuivalle maalle.

Lohen poikasten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina Kymijoella.
Petteri Juuti / Yle, Luonnonvarakeskus

Saura huomauttaa, että kalakannat kehittyvät sykleissä: usein parin–kolmen vuoden vahvistumista seuraa parin–kolmen vuoden laskusuhdanne. Koska luonnonoloilla on kantoihin suuri vaikutus kalastuksen ja kutupaikkojen kunnon lisäksi, tulevaa on vaikea ennustaa.

Tällä hetkellä ennusmerkit ensi vuodelle näyttävät melko hyvältä.

Kuhat kalastetaan alta aikayksikön

Suomenlahden suositut saalislajit, kuha, hauki ja ahven ovat Luken tutkijan Tapanin Pakarisen mukaan melko hyvissä kantimissa. Poikasia syntyy riittävä määrä kannan ylläpitämiseen.

Trendikala kuhan kalastus on paikoitellen kuitenkin hyvin voimakasta.

– Alamitan ylittävät kuhat tulevat hirveän nopeasti pyydetyksi. Isokokoista kuhaa on nyt huomattavan pieni osuus kuhakannassa.

Pakarisen mukaan alamitan kasvattaminen olisi eduksi. Kiloissa mitattuna kuhasaaliit kasvaisivat nykyisestä.