Suomen ensimmäiset katuvalot syttyivät 210 vuotta sitten

Syksyisenä iltana vuonna 1805 Turun kaduille sytytettiin noin 300 kynttilä- ja öljylyhtyä. Ruotsin vallan aikana vain Tukholma ja Göteborg saivat katuvalaistuksen ennen Turkua.

Kotimaa
1800-luvun katulyhty Turun käsityöläismäellä.
1800-luvun katulyhty Turun käsityöläismäellä on sittemmin modernisoitu.Panu Savolainen

Suomen ensimmäinen katuvalaistus syttyi Turkuun 15. päivänä marraskuuta 1805. Ensimmäisenä katuvalot syttyivät Turkuun, koska kaupunki oli Ruotsin vallan alla olleen Suomen hallinnollinen pääkaupunki. Turussa oli myös akatemia, ja se oli kolmanneksi suurin kaupunki sen ajan Ruotsissa.

– Kyse oli kaupunkilaisille langetetusta uudesta velvollisuudesta. Aloite tuli maaherralta, ja asiasta sovittiin maistraatin kanssa, arkkitehti ja historiantutkija Panu Savolainen kertoo.

– Myös kaupunkilaiset halusivat itse valaistuksen, koska kokivat hyvin ikäväksi kompuroida pimeässä pitkin syksyisiä katuja, Savolainen lisää.

Kaupungin status ei katulyhtyjen tulon myötä varsinaisesti muuttunut, mutta Turussa katuvalaistus koettiin symbolisesti tärkeänä. Kaupungin ainoa sanomalehti Åbo Tidningar kirjoitti Turun liittyneen Euroopan tärkeiden kaupunkien ketjuun.

Vastuu porrastettiin varallisuuden mukaan

Lyhtyjä sytytettiin kaupungin suurten ulosmenoteiden varsille Aninkaisten-, Uudenmaan- ja Hämeentulleihin asti. Myös kaupungin keskustan pienempiä katuja valaistiin.

– Noin kolmannes kaupungin tontinomistajista joutui noudattamaan uutta velvollisuutta, Panu Savolainen kertoo.

Tontinomistajat joutuivat itse teettämään lyhdyt. Osalla oli öljylyhdyt, ja he joutuivat maksamaan itse valaisussa käytettävän öljyn.

– Vastuu oli porrastettu talojen vaurauden mukaan. Vauraimmat joutuivat kustantamaan lyhdyn yksin, mutta oli myös kahden, kolmen ja jopa neljän talon lyhtyjä.

Vastuu oli porrastettu talojen vaurauden mukaan.

Panu Savolainen

Jos lyhty oli vahingossa sammunut, langetettiin vastuulliselle 16 killingin sakko. Kokonaan sytyttämättä jäänyt lyhty toi 40 killingin rangaistuksen.

– Näitä tapauksia oli aika paljon, kun poliisi kulki pitkin iltaisia katuja ja listasi keiden kaikkien lyhty ei pala. Sitten kutsuttiin maistraattiin kuultavaksi valtava joukko ihmisiä, Panu Savolainen nauraa.

Ristiriitaiset tunteet

Kaupunkilaisten mielissä katuvalaistus herätti ristiriitaisia ajatuksia. Lehdissä kirjoitettiin sen olevan hieno juttu, mutta osa ihmisistä valitti asiasta kuninkaalle.

Kamreeri Matias Wacklinin valitus vuodelta 1810 on kopioitu maistraatin kirjoihin. Hänen mukaansa uudistus oli huono, koska niin moni jätti noudattamatta velvollisuutta.

Kamreeri Wacklinin mukaan asiat olivat 1810 paljon huonommin kuin ennen.

Panu Savolainen

– Kamreeri Wacklinin mukaan asiat olivat 1810 paljon huonommin kuin ennen, sillä nyt kadut olivat sattumanvaraisesti pimeinä. Ennen katuvalaistusta ihmisillä oli käsilyhdyt kaduilla mukana, Savolainen kuvailee.

Turun palon jälkeen katuvalaistusvelvollisuus säädettiin vuonna 1827 koskemaan myös palolta säästyneitä kaupungin reuna-alueita. Tässä vaiheessa valaistus tuli muun muassa Käsityöläismäelle.

Sytytyskalenteri, jossa kaupunkilaisia ohjeitettiin lyhtyjen sytyttämisen ja sammuttamisen ajankohdista 15 minuutin tarkkuudella.Sytytyskalenteri, jossa kaupunkilaisia ohjeitettiin lyhtyjen sytyttämisen ja sammuttamisen ajankohdista 15 minuutin tarkkuudella.
Sytytyskalenteri, jossa kaupunkilaisia ohjeitettiin lyhtyjen sytyttämisen ja sammuttamisen ajankohdista 15 minuutin tarkkuudella.Åbo Tidningar 1826