Suomalainen on uskontojen valintamyymälässä – tarjolla on yli tuhat uskonnollista ryhmää

Uskonnot Suomessa -tietokantaan on listattu tällä hetkellä yli tuhat yhteisöä, joiden ideologia tai opetus perustuu ainakin osittain johonkin uskonnolliseen perinteeseen. Nykyään on tyypillistä, että ihmiset poimivat itselleen sopivia osia eri uskonnoista.

Kotimaa
Kangas temppelin seinällä.
Simo Kymäläinen / Yle

Uskonnollisten ryhmien määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tällä hetkellä Suomessa on Kirkon tutkimuskeskuksen listauksen mukaan 11 pääuskontoa sekä lukuisa joukko niiden alalajeja.

Koko maassa on runsaat tuhat erilaista yhteisöä, joiden toiminta-ajatus, opetus tai elämänfilosofia on ainakin osittain peräisin jostain uskonnollisesta perinteestä.

Uskomiseen ammennetaan aineksia monilta eri tahoilta.

Jussi Sohlberg

Pelkästään Ouluun on rekisteröity 21 erilaista uskonnollis-kulttuurista ryhmää. Kirkon tutkimuskeskuksen Uskonnot Suomessa -hankkeen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg arvioi, että niiden lisäksi Oulussa toimii noin 30 valtakunnallista uskonnollista liikettä. Yhteensä Oulusta voi löytää siis puolensataa erilaista uskontoon pohjautuvaa ryhmää.

Uskonto räätälöidään omaan tarpeeseen

Kirkon tutkimuskeskus on selvittänyt, mistä johtuu suomalaisten uskonnollisuuden pirstaloituminen yhä monilukuisempiin ja pienempiin yhteisöihin. Varsinkin kasvukeskuksissa uskonnollinen moniarvoisuus hyväksytään helpommin kuin takavuosina.

Oman osansa tähän ovat tuoneet maahanmuuttajat. Lisäksi uskontoa ei koeta enää entiseen tapaan yhteisöllisenä, vaan ihmiset muokkaavat uskonsa aiempaa enemmän juuri itselleen sopivaksi.

Suomessa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat
Erilaisten uskonnollisten yhteisöjen määrä Suomessa on yli nelinkertaistunut 35 vuodessa.Yle

– Uskonnollinen maailmankuva on myös privatisoitunut. Uskomiseen ammennetaan aineksia monilta eri tahoilta riippumatta siitä, onko jonkun uskonnollisen yhteisön jäsen vai ei, luonnehtii Sohlberg.

Uskonnollisten yhteisöjen luettelossa on monia hyvin eksoottiseltakin kuulostavia nimiä. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan uudet uskonnot keräävät seuraajia muun muassa siksi, että niistä on internetin ansiosta aiempaa helpompi saada tietoa. Joitakin kiehtoo myös pikaisen helpotuksen saaminen, arvioi Sohlberg.

– Monet liikkeet tarjoavat tämänpuoleisia, konkreettisia palkkioita uskonnon harjoittamisesta. Esimerkiksi meditaatio parantaa elämän laatua, vähentää stressiä ja parantaa unen laatua.

Sohlberg muistuttaa kuitenkin, että monet meditaatiota harjoittavat eivät edes ajattele harjoittavansa uskontoa. Mieluummin he kertovat olevansa kiinnostuneita henkisyydestä.

Islam ei uhkaa

Ennen tämän syksyn lisääntynyttä turvanpaikanhakijoiden määrää Suomessa on arvioitu olleen noin 50 000-60 000 muslimia. Maahanmuuton lisääntyessä jotkut suomalaiset ovat olleet huolestuneita islamin leviämisestä Suomeen. Sohlberg ei näe asiaa uhkana.

– Oma kysymyksensä on tietysti poliittinen, radikaali islam. Siihen liittyy vaarallisia piirteitä. Mutta jos puhutaan maltillisesta islamista ja islamista laajemmin, ei ole huolta islamin valloituksesta tai uhkasta. Suomalaisesta kantaväestöstä muslimiksi on kääntynyt vain runsaat tuhat henkilöä.

Sohlberg kuitenkin muistuttaa, että kantasuomalaisten on totuttava yhteiselämään eri uskontojen, myös muslimien kanssa.

Suomalaisesta kantaväestöstä muslimiksi on kääntynyt vain runsaat tuhat henkilöä.

Jussi Sohlberg

– Islam on tullut jäädäkseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja on myös muistettava, että Suomessa on ollut islamilaisia tataareja jo 1800-luvulta lähtien.

Suomen perinteiset kansankirkot ovat joutuneet uuteen tilanteeseen, kun ihmisten sieluista kilpailevat entistä useammat uskonnot. Kansankirkkojen asemaa nakertavat myös maallistuminen ja lisääntynyt kirkosta eroaminen. Sohlberg ei kuitenkaan pelkää perinteiden katoavan.

– Aivan varmasti kummallekin kansankirkolle ja kaikille kristillisille yhteisöille riittää tilaa Suomessa, vakuuttaa Sohlberg.