Ranska haluaa käyttöön EU:n turvatakuut – katso Ylen kirjeenvaihtajan arvio pyynnöstä

Tämä on EU:n historiassa ensimmäinen kerta, kun jokin maa pyytää muilta sotilaallista apua. Ranskan presidentti nosti asian esiin puheessaan.

Ulkomaat
Maria Stenroos suorassa Brysselistä.
Ylen EU-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos arvioi Ylen kello 20.30 uutislähetyksessä Ranskan presidentin puheeseen sisältynyttä toivetta turvatakuu-artiklasta.

Ranska pyytää muilta jäsenmailta apua terrorismin uhan alla. Presidentti François Hollande sanoi puheessaan, että hän toivoo EU-jäsenmailta artiklan 42.7:n käyttöön ottamista.

EU:n turvatakuut tarkoittavat, että muut jäsenmaat sitoutuvat auttamaan kaikin keinoin, jos yksi maa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Turvatakuulause on kirjoitettu Lissabonin sopimukseen, mutta sitä ei ole koskaan käytetty.

Diplomaattilähteet vertaavat turvatakuita Naton artikla viiteen, johon Naton sotilaallinen yhteistyö viime kädessä perustuu. Sen ideana on, että tositilanteessa liittouman valtiot puolustavat toisiaan. Nato on aktivoinut artiklansa kerran, kaksoistornien iskun jälkeen vuonna 2001.

EU:n korkea edustaja Federica Mogherini vahvisti maanantaina medialle, että hänelle on kerrottu etukäteen Ranskan toiveesta. Ranska esittelee asian huomenna EU:n puolustusministerikokouksessa.

Diplomaattilähteiden mukaan artiklan luonne voisi tässä tapauksessa olla enimmäkseen poliittinen: Ranska toivoo EU-maiden todella tukevan toisiaan.

Suomelle Ranskan aloite on merkittävä. Suomalaispoliitikot ovat monesti vedonneet EU:n jäsenmaiden puolustavan toisiaan, koska perussopimus velvoittaa siihen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ei halunnut vielä maanantai-iltana kommentoida asiaa.