Kanerva: Suomi ei voi auttaa Ranskaa voimakeinoin – laki estää

Ranska pyytää EU-mailta sotilaallista apua terrorismin torjuntaan. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan  Suomi voi auttaa vain pehmein keinoin.

politiikka
Isaf-joukot tarkastamassa Naton saattueeseen tehdyn itsemurhaiskun tuhoja Kabulissa.
Isaf-joukot tarkastamassa Naton saattueeseen tehdyn itsemurhaiskun tuhoja Kabulissa 10. helmikuuta.S. Sabawoon / EPA

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei lupaa Suomelta sotilaallista apua Ranskalle terrorismin torjuntaan. Kanerva korostaa, että Suomi ei voi auttaa Ranskaa voimakeinoin, koska se on Suomen lain mukaan kielletty.

– Suomen laki kattaa kyllä kriisinhallintaan osallistumisen, mutta voimakeinoin annettava apu on nykylain mukaan kielletty Suomelta, Kanerva totesi Ylen radion Ykkösaamun haastattelussa.

– Lain avunantoehto nimenomaan estää suoran avoimen sotilaallisen avun antamisen suomalaisten sotilaiden voimin tämänkaltaiseen tilanteeseen. Suomi voi tarjota pehmeämpiä keinoja: viranomaistukea, poliisiyhteistyötä, tutkimusapua.

Ranska ilmoitti eilen illalla, että se haluaa käyttöön EU:n turvatakuut terrorismin uhan takia. Pyyntö on seurausta Pariisin perjantaisesta terrori-iskujen sarjasta, jossa kuoli yli sata ihmistä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun jokin maa pyytää muilta EU-mailta sotilaallista apua. Ranska esittää pyynnön tänään EU:n puolustusministerikokouksessa. Suomesta siihen osallistuu puolustusministeri Jussi Niinistö (Ps.).

– Hallituksella on pakko olla jo yhteinen linja. Eihän EU:hun mennä yksilösuorituksia Suomen kyltin takaa esittämään, vaan totta kai pitää olla hallituksen ulkoasiainvaliokunnan kanta tällaiseen asiaan. Ja jos itse olisin puolustusministeri, olisin käynyt asian ilman muuta läpi myös tasavallan presidentin kanssa, Kanerva korostaa.

Nato-kortti jäi taskuun

Kanerva yllättyi Ranskan avauksesta sikäli, että Ranska olisi voinut vedota ensisijaisesti EU:n yhteisvastuulausekkeeseen, joka voidaan aktivoida nimenomaan terrori-iskun perusteella.

– Nyt koukattiin tämän ohi ja vedottiin tähän avunantolausekkeeseen, joka välittömästi sitoo jäsenmaita ja suoraan kahdenvälisesti, kaikkia unionimaita. Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin tehdään.

Kanervaa pohdituttaa Ranskan vedossa sekin, miksi maa ei pyytänyt lännen puolustusliiton Naton viidennen artiklan aktivointia.

– Olisi ollut loogista hakea tukea Ranskan toimille myös Naton kautta. Se olisi ollut ensisijainen etenemismalli vastaavalla tavalla kuin oli terrori-isku New Yorkin kaksoistorneihin syksyllä 2001. Mutta Ranska kokeilee nyt toista tietä. Siksi asiaa joudutaan käsittelemään EU:ssa välittömästi.