Kotkien ja muuttohaukan pesintä onnistui – tunturihaukka on edelleen erittäin uhanalainen

Maakotkan ja pohjoisen merikotkan sekä muuttohaukan pesintä onnistui tänä vuonna hyvin. Tunturihaukalla puolestaan on takanaan jo kuusi heikkoa vuotta, eikä lintulajin tulevaisuus maassamme ole turvattu tämänvuotisesta hienoisesta elpymisestä huolimatta.

Kuva: Kalle Heikkinen

Monien petolintujemme pesintä on onnistunut Suomessa tänä vuonna suhteellisen hyvin, kertoo Metsähallituksen luontopalveluiden tuore raportti.

Vapaaehtoisten osuus kartoituksen toteuttamisessa oli merkittävä. Metsähallituksen luontopalvelujen pesätarkastajien lisäksi tarkastuksissa oli mukana 42 vapaaehtoista lintuharrastajaa. Vapaaehtoiset tekivät 350 työpäivää petolintujen hyväksi.

Myös yleisöhavainnot ovat olleet avuksi. Metsähallitus maksaa sadan euron löytöpalkkion henkilölle, joka ilmoittaa Pohjois-Suomessa sijaitsevan, aiemmin tuntemattoman maakotkan tai merikotkan pesän sijainnista.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Maa- ja merikotkien pesintä sujui hyvin

Maakotkan pesintää auttoivat onnistumaan tänä vuonna suotuisa sää ja hyvä ravintotilanne. Raportin mukaan parhaiten pesintä onnistui Keski-Lapissa.

Asuttuja maakotkareviirejä oli enemmän kuin koskaan aiemmin laskentojen aikana, kaikkiaan 354. Onnistuneita pesintöjä löytyi 165, ja niistä 192 rengastusikäistä poikasta.

Suomen pesimäkannan kooksi kerrotaan 340-442 paria. Noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkan reviireistä sijaitsee Lapin maakunnassa, ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella.

Merikotkien levinneisyysalue on rannikolla Virolahdelta Tornioon. Merikotkat ovat kuitenkin levittäytymässä hiljalleen sisämaahan koko Pohjois-Suomen alueelle. Suomen pesimäkannaksi on aiemmin laskettu noin 350 paria.

Metsähallituksen raportissa tarkasteltiin Pohjois-Suomen merikotkien pesimätulosta. Alueella pesivän merikotkakannan koko on 84–97 paria. Entisissä Lapin ja Oulun lääneissä todettiin kartoituksessa kaikkiaan 78 merikotkareviiriä, ja niissä 49 onnistunutta pesintää ja 67 poikasta.

Vuoden aikana löydettiin seitsemän uutta maakotkareviiriä ja 12 uutta merikotkareviiriä.

Tämänvuotisen pesinnän onnistumisesta huolimatta maakotka ja merikotka ovat yhä vaarantuneiden lajien joukossa.

Muuttohaukka kärsi runsaista sateista

Muuttohaukan pesintätulos oli kartoituksen mukaan hyvä. Pesintätulosta verottivat kuitenkin Lapin eteläosien ja Kittilän runsaat kesäsateet.

Aikoinaan muuttohaukka on pesinyt koko Suomessa, mutta kanta kutistui liki olemattomiin muun muassa petolintuihin kohdistuneihin vainojen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi. Alimmillaan muuttohaukkakanta oli 1970-luvun alussa, jolloin parimääräksi arvioitiin vain noin 30. Laji on vähitellen elpynyt, ja nykypäivänä maassamme arvioidaan pesivän 280–310 paria. 

Nykyään muuttohaukkoja tavataan lähinnä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella, mutta yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Asuttuja muuttohaukkareviirejä todettiin kartoituksessa 207, ja niistä 136 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia löytyi 330.

Tunturihaukka elpyy hiljalleen – yhä erittäin uhanalainen

Tunturihaukalla meni vähän paremmin kuin kuutena edellisenä huonona vuonna. Pesintätulosta paransi tunturihaukan tärkeimmän saalislajin, riekon, lisääntyminen. Riekko ja kiiruna ovat tunturihaukalle erittäin tärkeitä saalislajeja.

Suomessa pesii 16–23 tunturihaukkaparia. Lajin levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet. Asuttuja reviirejä löytyi kartoituksessa 12, ja yhdeksällä reviirillä oli onnistunut pesintä. Rengastusikäisiä poikasia oli 21.

Tunturihaukan pääasialliset uhat ovat olleet aiemmin vaino ja munienkeruu, ja vielä tänäkin päivänä häirintä pesäpaikoilla. Tunturihaukka on Suomessa yhä erittäin uhanalainen.