Korkein oikeus – julkisuutta karttava valtiomahti

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa. Talo on elänyt omalla verkkaisella tavallaan jo vuosikymmeniä. Pian näemme, onko talon uusi isäntä, presidentti Timo Esko, sielultansa vanhan säilyttäjä vai peloton pelimies.

Kotimaa
Korkein oikeus rakennus -piirros
Korkein oikeus toimii Helsingin Kauppatorin laidalla, Presidentinlinnan vieressä. KKO on sijainnut samassa rakennuksessa vuodesta 1933.Stina Tuominen / Yle

”Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.” Näihin sanoihin päättyvät korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisut.

Ikimuistoinen fraasi kirjoitetaan korkeimman oikeuden tuomion viimeiseksi riviksi myös silloin, kun päätös on syntynyt tiukan äänestyksen jälkeen, 3–2.

On syntynyt prosessitotuus.

Korkein oikeus aloitti toimintansa vuonna 1918. Kohta sata vuotta täyttävä virastovanhus vaalii perinteitään – niin hyvässä kuin pahassa.

Talon kilpi kyllä kiiltää, mutta kestävätkö sen virkanimitykset ja työskentelytavat myös kriittisen tarkastelun?

1 §. Unelias virasto Kauppatorin laidalla

Suomen lakikirja -piirros

Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei tarjoa selvää vastausta.

Korkeimmassa oikeudessa työskentelee sen päällikön, presidentin, lisäksi 18 muuta tuomaria eli oikeusneuvosta, 25–30 lakimiesesittelijää sekä noin 30 hengen avustava kansliaväki.

Tuomarit eivät saa juttuja eteensä kylmiltään. Käsiteltäväksi otettavan jutun on ensiksi saatava nimenomainen valituslupa. Valitusluvasta päättää – asian luonteesta riippuen – 2–3 tuomarin minikokoonpano.

Valituslupa on tiukassa. Lupa irtoaa vain, jos jutussa on jokin oikeudellista selvennetystä vaativa ulottuvuus. Vuonna 2014 valitusluvan sai 122 tapausta; valituslupahakemuksia oli 2 310. Valituslupahakemusten menestymisprosentti on siis 5,3.

Lähes aina korkein oikeus tekee asiaratkaisunsa viiden tuomarin kokoonpanossa. Kokoonpanot ovat sattumanvaraisia, ja ne valikoituvat tuomareiden työtilanteen mukaan.

Oikeusneuvokset eivät saa eivätkä voi käsitellä pelkästään itselleen mieluisia juttutyyppejä. Kaikkien on osattava kaikkea.

Sekä valituslupa-asian että varsinaisen valitusasian käsittelyn pohjana on aina kokeneen lakimiesesittelijän ratkaisuehdotus.

Tuomarit perehtyvät juttuihin ennen esittelyä, ja he viimeistelevät päätösten perusteluja esittelyn jälkeen. Esittelyjä on useita viikoittain.

2 §. Oikeusneuvos kammoaa julkisuutta

Korkein oikeus on virastona – kuten muutkin tuomioistuimet – ollut salaperäinen ikimuistoisista ajoista asti.

Yksittäiset oikeustieteen professoritkaan eivät tunne edes puolta korkeimman oikeuden tuomareista.

”Ei mitään hajua”, ”niin harmaa että uppoaa betoniseinään”, ”liian kiltti” – siinä liuta tyypillisiä professoriarvioita oikeusneuvosten persoonasta.

Oikeusneuvokset kiertävät julkisuutta kuin ruttotautia. Vain pari heistä on kertonut itsestään lakimiesmatrikkelissa.

Korkeimman oikeuden nettisivustolle heistä on laitettu lyhyt ansioluettelo. Kelvollinen valokuva löytyy vain istuvasta presidentistä.

Tuomareiden yleistä julkisuuden vieroksuntaa perustellaan ammattikunnan perinteellä. Muinainen ranskalainen valistusfilosofi Montesquieu totesi, että tuomioistuin on vain ”suu, joka lausuu lain sanat”.

Useat tuomarit ovat iskostaneet päähänsä ajatuksen siitä, että he ovat vain neutraaleja virkamiehiä, joiden henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vaikuta heidän ratkaisuihinsa.

3 §. Virkanimityksissä sisäsiittoisuutta?

Korkeimman oikeuden tuomareiden valinta on ollut julkisen kritiikin kohteena jo vuosikymmeniä.

Korkeimmasta oikeudesta vapautuu virka yleensä vain silloin, kun joku sen tuomareista jää eläkkeelle. Oikeusneuvoksenkin pakollinen eroamisikä on 68 vuotta.

Käytännössä korkein oikeus täydentää itse itseään. Kriitikot – etenkin KKO:sta virkaa joskus hakeneet, mutta sitä ilman jääneet – puhuvat jopa sisäsiittoisuudesta. Korkein oikeus ei kuitenkaan provosoidu, vaikka sitä provosoidaan.

Korkein oikeus muistuttaa, että niin sen kuin korkeimman hallinto-oikeudenkin tuomareiden nimitysmenettely perustuu lainsäätäjän tahtoon, lakiin.

Rivijäsentä valittaessa korkein oikeus tekee asiasta esityksen, jonka oikeusministeri vie sellaisenaan valtioneuvoston ja lopulta tasavallan presidentin hyväksyttäväksi.

Korkeimman oikeuden päällikköä, presidenttiä, valittaessa vakiintunutta kaavaa ei ole. Kahtena edelliskertana – ja ilmeisesti myös nyt – korkeimman oikeuden jäsenet ovat keskustelleet presidenttiehdokkaista epävirallisesti oikeusministerin kanssa. Oikeusministeri on sitten ilmaissut korkeimman oikeuden tahdon sellaisenaan valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille.

Korkein oikeus on viime vuosikymmeninä saanut aina oman tahtonsa läpi. Tasavallan presidentillä ja korkeimmalla oikeudella on viimeksi ollut napit vastakkain 45 vuotta sitten, vuonna 1970. Tuolloin Urho Kekkonen nimitti oikeusneuvoksen virkaan vasta 32-vuotiaan Olavi Heinosen – vastoin korkeimman oikeuden yksimielistä tahtoa.

Korkeinta oikeutta läheltä seuranneet sanovat, että oikeusneuvokset voi taustojensa perusteella jakaa karkeasti muutamaan kiintiöön: talon omat kasvatit eli entiset esittelijät, pitkän linjan käräjä- ja hovioikeustuomarit, oikeusministeriön lainvalmistelijat, asianajajat ja yliopistoväki.

nuija -piirros

4 §. Totuus voi syntyä myös äänin 4–1 tai 3–2

Korkein oikeus on vuodesta 1980 lähtien ollut niin sanottu ennakkotapaus- eli prejudikaattituomioistuin.

Korkein oikeus antaa valitusluvan vain sellaisille oikeustapauksille, joihin liittyy yleisesti merkittävä laintulkintaongelma. Kyse on silloin tilanteista, joihin pelkkä lakikirja tai aiempi oikeuskäytäntö ei anna selkeätä vastausta.

Korkeimman oikeuden tehtävänä on valvoa, että lakeja sovelletaan oikein ja yhdenmukaisesti koko maassa.

Suomalaista oikeuslaitosta tutkineet tiedemiehet eivät koe puoluepolitikointia minkäänlaisena ongelmana meikäläisissä tuomioistuimissa. Sitä ei yksinkertaisesti ole.

Sen sijaan tuomarin työhistoria ja hänen muu elämänkokemuksensa vaikuttavat väkisinkin hänen kannanottoihinsa laintulkinnassa.

Viiden oikeusneuvoksen kokoonpanoissa kutakuinkin joka kolmas juttu menee äänestykseen. Äänet voivat jakautua joko 4–1 tai 3–2.

Äänestyksen kohteena voi olla niin jutun lopputulos kuin sen perustelutkin. Äänestys ei siis aina tarkoita sitä, että tuomarit olisivat erimielisiä ratkaisun lopputuloksesta.

Lakimies-lehdessä julkaistussa (3/2013) artikkelissaan Mika Sutela, Anssi Keinänen ja Matti Tolvanen kertovat, että toiset oikeusneuvokset ajautuvat huomattavasti useammin äänestyksiin kuin toiset.

Vuosia 2010–2012 koskevassa katsauksessa ilmeni esimerkiksi, että nyt jo eläkkeellä oleva oikeusneuvos Mikko Tulokas kulkeutui äänestykseen joka toisessa istumassaan jutussa. Tulokkaan häviöprosentti äänestyksissä oli 62.

Samana ajanjaksona presidentti Pauliine Koskelon jutuissa äänestettiin vain alle kolmanneksessa. Näissä äänestyksissä Koskelo ei ollut kertaakaan vähemmistössä.

Korkeimman oikeuden tuomarit 1.1.2016–

Korkeimman oikeuden tuomarit istumajärjestyksessä -piirros
Korkeimman oikeuden jäsenet istuvat pöydän ääressä virkaiän mukaisessa järjestyksessä.Stina Tuominen / Yle

Korkeimman oikeuden presidentti
*Timo Esko *(TE)
Turun hovioikeuden ent. presidentti, 63 v., s. Tampere.
KKO:n ent. jäsen ja oikeusneuvos 2006–2012.
Taustalla menestyksekäs ura myös asianajajana ja yliopistossa.

Korkeimman oikeuden tuomarit eli oikeusneuvokset (virkaikäjärjestyksessä):

*Kari Kitunen *(KK)
Ent. esittelijä KKO:ssa, 67 v., s. Puumala.
Myös lainvalmistelutehtävissä oikeusministeriössä.
Valtakunnanoikeuden sihteeri 1993 (ns. Juhantalo-juttu).
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.1.1997–

Gustav Bygglin (GB)
Ent. esittelijä KKO:ssa, 64 v., s. Helsinki.
Myös lainvalmistelutehtävissä oikeusministeriössä.
Eftan tuomioistuimen presidentin ent. lakimiesavustaja ja ent. tuomari, Geneve.
EY:n tuomioistuimen tuomarin lakimiesavustaja, Luxemburg.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.6.1999–

*Liisa Mansikkamäki *(LM)
Ent. esittelijä KKO:ssa, 64 v., s. Ylihärmä.
Käräjätuomari- ja hovioikeustuomaritaustaa.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.1.2000–

Pertti Välimäki (PV)
Ent. esittelijä KKO:ssa, 65 ., s. Tyrvää.
Myös asianajaja- ja professoritaustaa.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.3.2000–

Juha Häyhä (JH)
Ent. professori ja tutkijatohtori, 59 v., s. Jyväskylän mlk.
Mittava yliopisto- ja akatemiatutkijaura.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.10.2001–

Hannu Rajalahti (HR)
Ent. käräjätuomari ja hovioikeustuomari, 65 v., s. Lapua.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.2.2005–

Ilkka Rautio (IR)
Eduskunnan ent. apulaisoikeusasiamies, 65 v., s. Rovaniemi.
Pitkä lainvalmistelukokemus oikeusministeriössä.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.10.2005–

Soile Poutiainen (SP)
Ent. esittelijä KKO:ssa, 65 v., s. Lahti.
Pitkä käräjätuomarikokemus.
KKO:n ent. kansliapäällikkö.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.6.2006–

Marjut Jokela (MJ)
Ent. lainvalmistelija oikeusministeriössä, 55 v., s. Orivesi.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.1.2008–

Jukka Sippo (JS)
Ent. esittelijä KKO:ssa, 54 v., s. Kuusankoski.
Käräjätuomarikokemusta.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.1.2008–

Jorma Rudanko (JR)
Ent. käräjä- ja hovioikeustuomari, 62 v., s. Kokemäki.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.8.2009–

Pekka Koponen (PK)
Ent. valtionsyyttäjä, 59 v., s. Savitaipale.
Myös sotilaslakimiestaustaa.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.9.2009–

Ari Kantor (AK)
Ent. asianajaja, 51 v., s. Helsinki.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.5.2010–

*Tuula Pynnä *(TP)
Ent. KHO:n tuomari eli hallintoneuvos, 55 v., s. Turku.
Useita EU-asiantuntijatehtäviä ulkoministeriössä.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.8.2012–

*Jarmo Littunen *(JL)
Ent. lainvalmistelija oikeusministeriössä, 59 v., s. Helsinki.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.8.2012–

*Mika Huovila *(MH)
Ent. käräjätuomari ja KKO:n esittelijä, 57 v., s. Jyväskylä.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos alkaen 1.4.2013–

*Tuomo Antila *(TA)
Ent. hovioikeustuomari ja KKO:n esittelijä, 47 v., s. Tampere.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.9.2015–

*Päivi Hirvelä *(PH)
Ent. valtionsyyttäjä ja Euroopan ihmisoikeustuomari, 58.v., s. Lahti.
Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.1.2016–

_Teksti: Ari Mölsä
Kirjoittaja on Yle Uutisten oikeustoimittaja. Koulutukseltaan hän on varatuomari. Ulkoasu ja grafiikka: Stina Tuominen_